Basmatšin kapina

Basmatšin kapina tai Basmatši-liike (ven. Басмачество) oli basmatšeiksi kutsuttujen Keski-Aasian muslimikansojen Venäjän-vastainen kapina, joka hiipui vähitellen vuoteen 1926 mennessä.[1]

Basmatšin kapina
Osa Ensimmäistä maailmansotaa ja Venäjän sisällissotaa
Puna-armeijan piirittämä Buhara 1 syyskuuta 1920.
Päivämäärä: 1916–1934 Paikka: Venäjän Turkestan Lopputulos: Neuvostoliiton voitto
Osapuolet
Venäjän keisarikunta (1916–1917) Venäjän tasavalta (1917) Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Turkestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Horezmin sosialistinen kansantasavalta Buharan sosialistinen kansantasavalta Neuvostoliitto (30 joulukuuta 1922 lähtien)	Basmatši Hivan kaanikunta (1918–1920) Venäjän valkoinen armeija (1919–1920) Buharan kaanikunta (1920) Afghanistan (1929)
Komentajat
Mihail Frunze Grigori Sokolnikov Fayzulla Khodzhayev Aleksandr Cherepanov Vitaly Primakov Maganza Masanchi	Enver pašša Ibrahim bek Irgash Bey Madamin Bey Junaid Khan Mohammed Alim Khan Konstantin Monstrov Habib Allah Kalakani
Vahvuudet
120 000-160 000	30 000
Tappiot
516 kuollutta, 925 haavoittunutta	ei tiedossa

Kapinan juuret ovat vuoden 1916 Kazakstanin kapinassa, joka alkoi kun Venäjä aloitti muslimien värväämisen armeijaansa. Lokakuun vallankumouksen seurauksena alkoi Venäjän sisällissota. Turkestanin muslimien poliittiset liikkeet pyrkivät luomaan autonomisen hallituksen Kokandiin. Bolševikit aloittivat hyökkäyksen Kokandiin helmikuussa 1918 ja surmasivat yli 25 000 ihmistä. Joukkomurhan seurauksena Basmatši-liikkeelle, joka kävi sissisotaa Turkestanissa.

Useiden tappioiden jälkeen Basmatši-kapinallisten suosio väheni.