Basenji

Basenji on pystykorva. Sen ilme on valpas ja olemus gasellimainen. Silmät ovat tummat, pienet ja mantelin muotoiset. Otsassa basenjilla on selvät rypyt. Basenji on mittasuhteiltaan neliömäinen eli se on pituuteensa nähden korkearaajainen koira. Vaikka basenji ei hauku, se ei ole äänetön koirarotu. Basenji ääntelee muiden koirien tapaan haukkumista lukuun ottamatta.

Väriltään basenji voi olla punavalkoinen, mustavalkoinen, tricolour tai bridle-valkoinen. Myös muita väriyhdistelmiä on olemassa, mutta ne eivät ole näyttelyissä hyväksyttyjä. Tassut, rinta ja hännänpää ovat aina valkoiset. Lisäksi rodulla voi olla valkoinen piirto, kaulus ja raajat. Turkki on sileä, lyhyt ja ihonmyötäinen. Ihannesäkäkorkeus on uroksilla noin 43 cm, nartuilla noin 40 cm. Painon ihanne on väliltä 9,5–11 kg. Basenjin häntä on tiiviisti rullalle kiertynyt ja noin 20 cm pitkä. Hännän tulee tehdä vähintään yksi kierros, mutta siinä voi olla myös kaksi kierrosta.

• 
  Punavalkoinen
• 
  Brindle-valkoinen
• 
  Mustavalkoinen
• 
  Tricolour eli kolmivärinen

Basenji on kuuluisa siitä, ettei se hauku vaan päästelee vingahtelevia ääniä eli "jodlaa".[3] Se poikkeaa suurimmasta osasta koirarotuja myös siten, että nartuilla on kiima-aika vain kerran vuodessa kuten susilla ja dingoilla.

Basenji voi olla vieraita kohtaan hieman varautunut, mutta omaa laumaansa se rakastaa suunnattomasti. Rodulla on vahva reviirivietti. Basenji tarvitsee paljon säännöllistä liikuntaa. Sillä on voimakas riistavietti, jonka ansiosta sen kanssa voi harrastaa maasto- ja ratajuoksua. Rodussa ilmenee silloin tällöin kissamaisia piirteitä, kuten sen tapa pestä itsensä käpälällään ja päästää ulvovia ääniä{?}. Basenjit ravaavat myös välillä kuin hevoset. Basenji kiintyy omistajaansa erittäin herkästi. Basenji on myös älykäs, mutta sillä ei yleensä ole juurikaan miellyttämishalua. Basenji on luottavainen ja reipas koirarotu.

Nykyisin basenji on yleensä seurakoira. Suomessa sitä käytetään myös rata- ja maastojuoksukilpailuissa.

"Kongonterrieri" eli 1930-luvun basenji

Basenji on koiraroduista vanhimpia: rodun kantamuotoja on kuvattu jo egyptiläisissä hautamaalauksissa. 1800-luvun loppupuolella tutkimusmatkailijat löysivät basenjeja Pohjois-Afrikasta Niilin ja Kongo-joen alkulähteiltä, missä paikalliset alkuasukkaat käyttivät niitä metsästyskoirina. Nykyään rodun alkuperämaana pidetään Kongoa.

Basenjit elivät kylissä ihmisten keskellä, mutta eivät olleet varsinaisia lemmikkejä, vaikka olivatkin erittäin arvostettuja metsästyskumppaneina. Koiria käytettiin muun muassa leijonien, rämerottien ja apinoiden metsästyksessä. Suurta saalista basenjit metsästivät laumoina. Basenjit elivät ruokaa rosvoamalla ja se ominaisuus niillä on edelleen voimakkaasti tallella: monet nykyiset lemmikkibasenjit ovat parantumattomia ruokarosvoja.

Eurooppaan ensimmäiset basenjit tuotiin 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäinen basenji tuotiin kuuluisaan Cruftin näyttelyyn Englantiin vuonna 1937. Koiran omistaja kutsui koiraansa basenjiksi. Se on afrikkalainen sana, joka tarkoittaa pensaikon asukasta.

Rodun kantakirjat ovat edelleen avoimet eli rotuun voidaan hyväksyä uusia yksilöitä ja näin laajentaa rodun geenipoolia, näitä koiria kutsutaan "avongaroiksi". Avongaraksi voidaan myös rekisteröidä koira, jonka molemmat vanhemmat ovat 100% avongaroja. 2000- luvun alussa suomeen tuotiin ensimmäinen avongara USA:sta (uros, brindle), sittemmin niitä on tuotu kolme lisää, joista kaksi puna-valkoista USA:sta, sisarukset, narttu ja uros sekä trikolori uros tuotiin alkuperämaa Kongosta.

• Telomian

• Tapio Eerola: Suomen koirarodut. Kustannusosakeyhtiö Tammi 1997.
• Juliette Cunliffe: Koirarotujen ensyklopedia. Parragon 2005
• Suomen Basenjit ry

• Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)