Barthélemy d’Herbelot

Barthélemy D’Herbelot de Molainville (14. joulukuuta 1625 – 8. joulukuuta 1695) oli ranskalainen orientalisti. Hänet tunnetaan parhaiten Bibliothèque orientale -tietosanakirjan pääasiallisena laatijana.[1]

d’Herbelot’n muotokuva vuodelta 1777.

D’Herbelot syntyi Pariisissa ja opiskeli Pariisin yliopistossa. Hän omistautui itämaisten kielten opiskelulle ja siirtyi Italiaan voidakseen harjoittaa kielitaitoaan maassa matkustavien, Lähi-idässä syntyneiden kauppiaiden ja merimiesten kanssa. Italiassa hän tutustui humanisti Lucas Holsteniuikseen (1596–1661) ja kreikan kielen tuntijaan Leo Allatiukseen (1586–1669). D’Herbelot palasi Ranskaan puolitoista vuotta myöhemmin, jolloin hän sai valtiontalouden yli-intendentti Nicolas Fouquet’lta 1500 livren eläkkeen. Fouquet’n jouduttua epäsuosioon 1661 d’Herbelot menetti eläkkeensä ja hänet nimitettiin Ludvig XIV:n ("Aurinkokuningas") sihteeriksi ja itämaisten kielten tulkiksi.[1]

Muutamia vuosia myöhemmin d’Herbelot palasi Italiaan, missä Toskanan arkkiherttua Ferdinand II esitteli hänelle useita arvokkaita itämaisia käsikirjoituksia ja pyysi häntä hovinsa jäseneksi. D’Herbelot palasi kuitenkin Ranskaan Jean-Baptiste Colbertin kutsumana, ja kuningas myönsi hänelle uuden, aiemman suuruisen eläkkeen. Vuonna 1692 hänestä tuli syyrian kielen professori Collège Royalissa. d’Herbelot kuoli Pariisissa joulukuussa 1695.[1]

D’Herbelot magnum opus oli Bibliothèque orientale, ou dictionnaire universel contenant tout ce qui regarde la connoissance des peuples de l’Orient, jonka parissa hän työskenteli suurimman osan elämäänsä.[1] Teoksen viimeisteli lopulta hänen avustajansa Antoine Galland ja se julkaistiin postyymisti vuonna 1697. Teos oli ensimmäinen islam-tietosanakirja ja lähtölaukaus tieteelliselle orientalismille. Sen vaikutus oli suuri myös oppineiden piirien ulkopuolelle; 1700-luvulla suosioon nousseen näennäisitämaisen fiktion kautta d’Herbelot’n vaikutus muodostui huomattavaksi myös kaunokirjallisuuden saralla.[2]