Barguzinin piiri

Barguzinin piiri (ven. Баргузи́нский райо́н, Barguzinski raion, burjaatiksi Баргажанай аймаг, Bargažanai aimag[1]) on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1923 perustetun piirin pinta-ala on 18 553 neliökilometriä.[2] Asukkaita on 25 600 henkeä (vuonna 2009).[3]

Barguzinin piiri Burjatian kartalla.

Barguzinin piiri sijaitsee Burjatian pohjoisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Pohjois-Baikalin ja Kurumkanin piireihin, idässä Bauntin evenkiläiseen piiriin, etelässä Pribaikaljen piiriin ja lännessä Baikaljärveen. Piiri käsittää Barguzinin ja Ikatin harjanteiden välillä sijaitsevan Barguzinin kattilalaakson eteläosan. Sen läpi virtaa Baikaliin laskeva Barguzin-joki.

Piiriin kuuluu Ust-Barguzinin kaupunkimainen taajama ja 9 maalaiskuntaa: Adamovo, Bajangol, Barguzin, Hilgana, Jubileinyi, Suvo, Tšitkan, Uljun ja Uro.[4] Hallinnollinen keskus on Barguzinin kylä, josta on maanteitse 315 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Ulan-Udeen.[5]

Seudun kanta-asukkaita ovat evenkit,[6] joita nykyään on vain 0,2 % piirin väestöstä. Venäläisiä on 73,8 % ja burjaatteja 23,4 %.[7]

Piirissä on metsä- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous tuottaa maitoa, lihaa, perunaa ja vihanneksia. Lisäksi harjoitetaan kalastusta ja kalanjalostusta.[8]

Piirissä on lasten taidekoulu ja kaksi musiikkikoulua. Kulttuurilaitosten yhteydessä toimii kansanteatteri, perinneyhtyeitä ja kotiseutumuseoita. Nähtävyyksiin kuuluvat Kristuksen kirkastumisen katedraali Barguzinissa, Kristuksen syntymän kirkko Tšitkanissa sekä Barguzinin historialliset rakennukset. Seudulla sijaitsee Taka-Baikalian kansallispuisto.[2]