Barcelonan maailmannäyttely (1929)

Barcelonan maailmannäyttelyn pohjakartta (kuva: Uusi Suomi, 2.4.1929 s.1)

Maailmannäyttely oli jaettu kolme pääryhmään eli espanjalainen taide, teollisuus ja urheilu. [1] Uusinta, modernia tyyliä Barcelonassa edusti Mies van der Rohen suunnittelema Saksan edustuspaviljonki, saksalainen Bauhauskoulun ja funktionalismin rakennus. Van der Rohen rakennus ei esitellyt tavaroita tai saavutuksia, vaan uutta ajattelua arkkitehtuurissa ja suunnittelussa.

Pääartikkeli: Barcelona-paviljonki

Suomen ulkoministeriö tiedusteli vuoden 1927 alkupuolella kauppa- ja teollisuusministeriöltä ja opetusministeriöltä kiinnostusta osallistua Barcelonan maailmannäyttelyyn 1929. Molemmat ministeriöt ilmoittivat kielteisen kannanottonsa. Madridin lähetystön asiainhoitaja G. A. Gripenbergin henkilökohtainen aktiivisuus johti kuitenkin siihen, että Suomen eduskunta teki joulukuussa 1928 päätöksen osallistua maailmannäyttelyyn. Keväällä 1928 käynnistyneeseen Suomen osaston suunnitteluun osallistuivat pääarkkitehtina sisustusarkkitehti Harry Röneholm taiteellisina avustajinaan taiteilijat Gustaf Eklund ja Göran Hongell. Lisäksi taideteollisuustuotteita arvioimaan ja näyttelyyn valitsemaan asetettiin arvostelulautakunta, joka koostui Ornamon jäsenistä kuvanveistäjä Gunnar Finnestä, arkkitehti Werner Westistä ja taiteilija Henry Ericssonista sekä sijaisina toimivista tekstiilitaiteilija Eva Anttilasta ja taiteilija Göran Hongellista.[2]

Suomen osaston kommissaarina toimi maisteri Lauri Miettinen. Suomen osaston suunnittelijana oli kuvataiteilija Harry Röneholm. Osaston avajaisissa oli Suomen edustajina paikalla asiainhoitaja G. A. Gripenberg, ministeri P. J. Hynninen ja toimitusjohtaja Ernst Fabian Wrede.[3]

Suomen osasto kooltaan 60 x 30 metriä sijaitsi maailmannäyttelyssä Alfonso XIII -hallissa. Barcelonan maailmannäyttelyssä Suomen osastolla oli esillä taideteollisuutta, teollisuutta ja erilaista tiedotusmateriaalia esittelemässä Suomea modernina eurooppalaisena valtiona.[4], [5]

Kuva vuoden 1929 Maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaisista 27. toukokuuta 1929. Espanjan kuningas Alfonso XIII kirjoittamassa tervehdystään Suomen osaston vieraskirjaan. Pöydällä näkyy Tasavallan presidentin kuninkaalle lahjoittama hopeatuoppi ja kuningattarelle lahjoittama kristallimalja. Kuninkaan takana ministeri P. J. Hynninen. Paikalla oli kuningasperheen lisäksi myös pääministeri, kenraali Miguel Primo de Rivera.

Suomen osaston tilassa oli suuri Suomen kartta, jossa oli kuvattu suurimmat kaupungit ja tehdaspaikkakunnat. Kartan edustalla oli N. Boman Oy:n valmistama puu-upotuksin koristeltu arkku ja lattialla oli Werner Westin suunnittelema ja Keravan Puuseppätehtaan valmistama huonekaluryhmä. Pöydällä oli Henry Ericssonin suunnittelema, Taidon valmistama ja Frans Nykäsen hopeaan pakottama korkea karhunkaatoaiheinen malja. Tilan kummallakin lyhyellä seinällä, ovien molemmilla puolilla oli seinään kiinnitetty lasivitriinit, joihin oli aseteltu A.W. Finchin ja Elsa Eleniuksen keramiikkaa, Hannes Autereen puuveistoksia, Paavo Tynellin hopeinen, uusklassinen kahvikalusto sekä Eva Anttilan, Maija Kansasen ja Greta Skogsterin tekstiilejä. Toisella seinällä oli myös Werner Westin suunnittelema ja Henry Ericssonin Helsinki-aiheisilla upotuksilla koristeltu puinen kaappi.[6], [7]

Kuva vuoden 1929 Maailmannäyttelyn Suomen osastosta. Kuvassa Barcelona-pokaali, jonka Helsingin kaupunki lahjoitti Barcelonan kaupungille. Pokaalin suunnittelija oli Henry Ericsson.

Suomen osaston keskiosa oli omistettu kulkuneuvoille. Korokkeen toisella reunalla oli suurikokoinen pienoismalli Uuraan puutavarasatamasta ja toisella puolella pienoismalli Hangon satamasta. Suuri maailmankartta seinällä esitti Suomen laiva-, lento-, rautatie- ja autoreitit. Tilassa esiteltiin myös pienoismalleja jäänmurtajista, tärkeimmistä laivoista, rautateiden matkustaja- ja makuuvaunuista sekä Aero Oy:n lentokoneista.

Kuva vuoden 1929 Maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaisista. Espanjan kuningas Alfonso XIII ja Madridin-lähetystön asiainhoitaja G. A. Gripenberg tutustuvat Uuraan sataman pienoismalliin, jonka oli valmistanut taiteilija Lauri Välke Viipurin asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin suunnitelman mukaan. Taustalla mm. Espanjan kuningatar Viktoria.

Puunjalostusteollisuus sekä yhteisryhmät kemiallisille ja teknisille jalostusmenetelmille olivat myös omina esittelykohteinaan. Osastolle oli tuotu paperia ja selluloosaa sekä kuvia ja tietoa teollisuudestamme. Suureen Suomen karttaan oli merkitty puunjalostustehtaiden sijainnit sekä maailmankarttaan ne valtiot, joihin Suomesta vietiin paperia ja selluloosaa. Lisäksi esillä oli luettelo niistä sadoista suomalaisista ja ulkomaisista sanomalehdistä, jotka painettiin suomalaiselle paperille. Esillä oli myös pienoismalli tyypillisestä suomalaisesta sahalaitoksesta tukkilauttoineen, lautatarhoineen ja puunkuljetusvälineineen. Tietoa oli myös muusta metsäteollisuudesta, vesivoimalaitoksista, vaneriteollisuudesta ja Suomen luonnonvaroista. Metsäteollisuusyrityksissä olivat näkyvimmin esillä Oy A.Ahlström Ab ja Enso-Gutzeit Oy. Varkauden paperitehtaalta oli toimitettu suuri, pituudeltaan kuusi metriä ja halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen paperirulla, joka oli nostettu pystyyn puolentoista metrin korkuiselle korokkeelle. Raudasta valmistetut sängyt ja pöydät, Kone- ja Siltarakennus Oy:n separaattorit ja lukot sekä urheilutarvikkeet olivat myös esillä.[8], [9]

Barcelonan maailmannäyttelyn laatukilpailuissa suomalaisia palkittiin seuraavasti[10]:

• Parhaimmaksi arvostettuja Grand Prix-palkintoja suomalaiset saivat kaikkiaan 11 eli A.W. Finch keramiikasta, Oy Arabia Ab keramiikka- ja fajanssitöistä, Riihimäen Lasi Oy kristalleista, Maija Kananen ryijyistä, Eeva Anttila ryijyistä, Ab Hemflit - Kotiahkeruus Oy ryijyistä ja kuviokudoksista, Kone ja Siltarakennus Oy separaattoreista, Oy A.Ahlström Ab vanerista, Tervakoski Oy WC-paperista, Enso-Gutzeit Oy Ensopahvista, Emil Lampinen suksista.
• Toiseksi arvostetuimman eli Diplome d'Honneur-palkinnon sai kaikkiaan yhdeksän suomalaista eli AB Stockmann Oy ja Ab Boman Oy huonekaluista, Taito Oy taidetakomotöistä, Suomen Käsityön Ystävät ryijyistä ja kudoksista, Ab Kaukas Fabrik vanerista, Ab Schildt & Hallberg Oy väreistä, Oy A.Ahlström Ab sanomalehtipaperista, Kone- ja Siltarakennus Oy Abloy-lukoista ja Oy Urheilutarpeita Ab urheiluvarusteista.
• Kolmanneksi arvostetuimman eli Médaille d'Or-palkintoja sai kaikkiaan kahdeksan suomalaista eli Nova-Mansio Oy rakennusmalleista ja -piirustuksista, Karhula Oy kristalleista, Elsa Elenius keramiikasta, Oy Lokomo Ab kivenmurskaajasta ja alasimesta, Mahogany Oy visa- ja lainekivulevyistä, Oy Helylä lattiaparketeista, Aaltosen Kenkätehdas Oy:n jalkineista ja Oy Arabia Ab saniteettiposliineista.

Lisäksi suomalaiset saavuttivat viisi Médaille d'Argent- ja 16 Diplome de Collaborateur-tunnusta.

• Röneholm, Harry: ”Suomen koristetaide Barcelonan näyttelyssä”, Koristetaiteilijain Liitto Ornamon vuosikirja 1929, s. 40-55. Helsinki: Koristetaiteilijain Liitto, 1929.
• Röneholm, Harry: Maailman markkinoilta. Helsinki: Suomen Kirja, 1944.
• Röneholm, Harry: Markkinat, messut ja näyttelyt 1. Helsinki: Suomen messut, 1945.
• Minna Harjunpää: ”Suomen koristetaide Barcelonan näyttelyssä”, JUMALHAHMOJA, HEDELMÄNPOIMIJOITA JA KARHUNKAATAJIA - Suomesta ja suomalaisista rakennettu kuva 1920-luvun kansainvälisissä näyttelyissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, 2014. Teoksen verkkoversio.

• Barcelonan näyttelyn päättyessä, Suomen Kuvalehti, 11.01.1930, nro 2, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot