Barbara Honigmann

Barbara Honigmann syntyi 12. helmikuuta 1949 Itä-Saksassa Berliinissä. Hänen saksalainen isänsä Georg Honigmann (1903-1984) oli toimittaja ja hänen Wienissä syntynyt unkarilaistaustainen äitinsä Alice ’Litzi’ (o.s. Kohlmann, 1910-1991) toimi elokuvien jälkiäänityksen ohjaajana.[1] Honigman kasvoi perheessä, joka tiedosti juutalaisuutensa, mutta ei harjoittanut uskontoa.[2] Vanhemmat olivat eronneet kommunistisen puolueen kehotuksesta juutalaisesta seurakunnasta.[3] He olivat sosialisteja, mutta sydämeltään sivistysporvareita.[4]

Honigmannin vanhemmat tapasivat Isossabritanniassa maanpaossa ja muttivat ideologisista syistä 1947 Itä-Saksaan. Pari erosi 1954. [5] Honigmann asui vuorotellen isänsä ja äitinsä kanssa.[6] Isä meni eron jälkeen naimisiin näyttelijä Gisela Mayn. kanssa.[7]

Honigmann opiskeli teatteritiedettä 1967-1972 Humboldt-yliopistossa Berliinissä. [8] Hän työskenteli 1972-1975 dramaturgina ja ohjaajana Berliner Volksbühnessä ja Deutsches Theaterissa.[9] Honigmann rakasti teatteria, sillä hän vietti lapsena paljon aikaa siellä, mutta huomasi pian, ettei se ollut hänelle sopiva työpaikka. 1975 lähtien Honigmann toimi vapaana kirjailijana.[10] Kirjoittamisen aloittaminen oli Honigmanille emansipaatio teatterista, mutta juuri teatterin kautta hän löysi kirjoittamisen. Hän kirjoitti ensin näytelmiä.[11] Honigmannin ensimmäinen teos oli Grimmin satuun perustuva satunäytelmä Das springende singende Löweneckerchen. Näytelmä menestyi, mutta Honigmannin tulevat näytelmät eivät pärjänneet enää yhtä hyvin, eikä Honigmann nähnyt tulevaisuutta kirjailijana Itä-Saksassa.[12]

Honigmann meni 1981 naimisiin historioitsija Peter Honigmannin (o.s. Oberman) kanssa juutalaisessa seremoniassa. Heillä on kaksi poikaa, Johannes (synt. 1976) ja Ruben (synt. 1983).[13] Honigmannin mies toimi Juutalaisen historian pääarkiston johtajana Heidelbergissä.[14]

Honigmann kuului DDR:ssä taiteilijapiireihin, jotka eivät enää kannattaneet maan sosialistista ideologiaa. [15] Wolf Biermannin lähdön jälkeen ilmapiiri kiristyi. Tästä seurasi taiteilijoiden joukkolähtö. Myös Honigmann sai luvan poistua maasta ja muutti perheineen 1984 Strasbourgiin. Strasbourg valikoitui uudeksi kodiksi, koska Honigmann halusi muuttaa jonnekin, missä juutalainen elämä olisi mahdollista. Honigmann oli kuullut paljon hyvää Strasbourgin juutalaisesta yhteisöstä ja lukuisista mahdollisuuksista opiskella siellä uskontoa. Strasbourgissa Honigmann vaihtoi näytelmät kaunokirjallisuuteen. Hänen esikoisromaaninsa Romaani lapsesta ilmestyi 1986. [16]

Honigmann on saanut teoksistaan lukuisia palkintoja, kuten Kleist-palkinto vuonna 2000 ja Koret Jewish Book Award 2004. [17] Honigmannin viimeisin romaani Georg voitti Bremenin kirjallisuuspalkinnon 2020.[6]

Honigmann on saanut myös arvostusta kuvataiteilijana. Hänen maalauksiaan on ollut esillä Galleriassa Münchenissä. Myös monet hänen romaaninsa kansikuvat ovat hänen tekemiään.[18] Honigmann aloitti maalaamisen opiskeluaikoinaan.[19] Kuvataide auttoi Honigmannia löytämään sanallisen ilmaisun.[20] Honigmann maalasi ja kirjoitti aiemmin vuorotellen, mutta sittemmin hän on luopunut kuvataiteesta. Honigmann näkee itsensä ennemmin kirjailijana kuin kuvataiteilijana.[21]

Honigmann alkoi 13-14-vuotiaana etsiä itseään ja tutustua juutalaisuuteen.[20] Hän liittyi juutalaiseen seurakuntaan Berliinissä 1976.[22] Honigmann kutsuu suhdettaan juutalaisuuteen kosher lightiksi. Hän juhlii juutalaisia juhlapyhiä, opiskelee uskontoa ja syö kosheriisti., mutta ei koe olevansa erityisien uskonnollinen.[2]

Barbara Honigmann kuuluu 1980-luvulla kirjoittamaan aloittaneeseen saksankielisiin juutalaisiin kirjailijoihin, joita ovat myös Katja Behrens, Maxim Biller, Esther Dischereit ja Rafael Seligmann Saksassa, Ruth Beckermann, Rabinovici, Robert Menasse ja Robert Schindel Itävallassa ja Chaim Noll Israelissa. Näiden kirjailijoiden yhteydessä on puhuttu saksanjuutalaisen kirjallisuuden uudelleensyntymästä.[23] Thomas Nolden nimitti näiden kirjailijoiden teoksia, jotka ovat juutalaisvainosta selvinneiden jälkeläisiä, nuoreksi juutalaiseksi kirjallisuudeksi.[24]

Honigmannin teokset voidaan nähdä fiktionaalisena autobiografioina. Teokset sekoittavat todellisuutta ja sepitettyä. Teosten kertoja muistuttaa kirjoittajaansa. Kirjat vaikuttavat yksinkertaisilta, mutta Honig on koonnut teoksensa tietoisesti harkiten.[25] Teokset käsittelevät juutalaisten ja saksalaisten haurasta yhteiselämää, joka yleensä johtaa suhteen kaatumiseen. Honig käsittelee teoksissaan myös suhdettaan omaan juutalaiseen menneisyyteensä ja pyrkii kokoamaan oman perheensä tarinan uudelleen.[26]

Honigmann on kirjoittanut molemmista vanhemmistaan sekä elämästään Ranskassa ja aiemmista vaiheistaan DDR:ssä.[27] Kirja Ein Kapitel aus meinem Leben kertoo äidin suhteesta vakooja Kim Philbyyn. Georg on muotokuva isästä.[28]Alles alles Liebe kuvaa Honigmannin aikaa teatterissa.[29]

Kirjoituksissaam Honigmann ottaa etäisyyttä todelliseen poliittiseen Saksaan mutta kirjoittaa osana saksan kielistä kirjallisuuden traditiota.[30]

• Romaani lapsesta. (Roman von einem Kinde, 1986). Suomentanut Raija Jänicke. Otava, Helsinki 1989, ISBN 951-109613-3
• Eine Liebe aus nichts. Romaani. Rowohlt, Berlin 1991, ISBN 3-87134-004-9, taskukirjajulkaisu: dtv, München 1993, ISBN 3-499-13245-1
• Soharas Reise. Romaani. Rowohlt, Berlin 1996, ISBN 3-499-22495-X
• Am Sonntag spielt der Rabbi Fußball. Wunderhorn, Heidelberg 1998, ISBN 3-88423-134-0
• Damals, dann und danach. Hanser, München 1999, ISBN 3-446-19668-4
• Alles, alles Liebe! Romaani. Hanser, München 2000; taskukirjajulkaisu: dtv, München 2003, ISBN 3-423-13135-7
• Ein Kapitel aus meinem Leben. Romaani. Hanser, München 2004, ISBN 3-446-20531-
• Das überirdische Licht. Rückkehr nach New York. Hanser, München 2008, ISBN 978-3-446-23085-9
• Bilder von A. Romaani. Hanser, München 2011, ISBN 978-3-446-23742-1
• Chronik meiner Straße. Romaani. Hanser, München 2015, ISBN 978-3-446-24762-8
• Georg. Romaani. Hanser, München 2019, ISBN 978-3-446-26008-5

• Fiero, Petra S.: Zwischen Enthüllen und Verstecken: Eine Analyse von Barbara Honigmanns Prosawerk. Tübingen: De Gruyter, 2008. ISBN 978-3-484-65169-2.
• Garloff, Katja, Mueller, Agnes C.: German Jewish literature after 1990. Rochester, New York: Camden House, 2018. ISBN 978-1-64014-021-9.
• Schaumann, Caroline: Barbara Honigmann's Belated Appropriation of her Jewish Heritage: From Roman von einem Kinde(Novel by a Child) to Ein Kapitel aus meinem Leben(A Chapter of My Life). In: Memory Matters: generational responses to German Nazi past in recent women's literature. Berlin: De Gruyter, 2008, s. 166-195. ISBN 978-3-11-020243-4.