Bandama
Bandama on Atlantin valtamereen laskeva joki Norsunluurannikolla. Sen pituus on 1 050 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 97 000 neliökilometriä.[1]
Bandama | |
---|---|
Punainen Bandama Bouaflén luona. |
|
Alkulähde | Boundialin luona |
Laskupaikka |
Atlantin valtameri Grand-Lahoun lähellä |
Maat | Norsunluurannikko |
Pituus | 1 050 km |
Valuma-alue | 97 000 km² |
Joen muodostavat Valkoinen ja Punainen Bandama eli Marahoué, jotka saavat molemmat alkunsa Boundialin seudulta. Valkoinen Bandama virtaa ensin itään ja kääntyy sitten Ferkessédougoun luona etelään. Sen sivujokia ovat oikeanpuoleiset Solomougou ja Bou ja vasemmanpuoleiset Badénou ja Lokopho.[1] Vuonna 1972 valmistunut Kossoun pato muodostaa 1 700 neliökilometrin laajuisen tekojärven, joka on Norsunluurannikon suurin järvi. Padon vesivoimalaitoksen kapasiteetti on 176 megawattia.[2]
Kossoun alapuolella Valkoiseen Bandamaan yhtyy oikealta puolelta 550 kilometriä pitkä Punainen Bandama eli Marahoué, jonka valuma-alueen laajuus on 24 300 neliökilometriä. Joki kääntyy kaakkoon ja siihen yhdistyy vasemmalta puolelta N’zi, jonka pituus on 725 kilometriä ja valuma-alue 35 500 neliökilometriä.[1]
Kossoun ja N’zin välillä on vuonna 1979 valmistunut Taabon pato, joka muodostaa 69 neliökilometrin laajuisen tekojärven. Padon vesivoimalaitoksen kapasiteetti on 210 megawattia.[3]
Bandama laskee mereen Grand-Lahoun luona Tagban laguunin hiekkasärkässä olevan aukon kautta. Se on liikennöintikelpoinen alajuoksullaan muutaman kymmenen kilometrin matkalla.[4]
Lähteet
- Daddieh, Cyril K.: Historical Dictionary of Cote d’Ivoire (The Ivory Coast), third edition, s. 205–206. London: Rowman & Littlefield, 2016. ISBN 978-0-8108-7186-1.
Viitteet
- Le milieu naturel de la Côte d’Ivoire, s. 115. Paris: Orstom, 1971. Teoksen verkkoversio.
- Daddieh, s. 333–334.
- Daddieh, s. 443.
- Daddieh, s. 103.