Banachin tulitikkuongelma

Banachin tulitikkuongelma on klassisen todennäköisyyslaskennan tehtävä, joka on kunnianosoitus Stefan Banachille.[1] Matemaatikko Hugo Steinhaus kertoi, että ongelman inspiraation lähteenä oli ollut Banachin tupakointi, ja koska nimestä tuli kirjallisuudessa niin suosittu, hän päätti olla muuttamatta ongelman nimeä.

Kuvitellaan tilanne, jossa matemaatikko kantaa aina yhtä tulitikkurasiaa oikeassa taskussaan ja yhtä tulitikkurasiaa vasemmassa taskussaan. Kun hän tarvitsee tulitikun, hän valitsee toisen taskuista sattumanvaraisesti, käyttää yhden tulitikun ja laittaa rasian taskuun katsomatta, kuinka monta tulitikkua rasiaa jäi. Tarkastellaan tilannetta, jossa matemaatikko huomaa ensimmäisen kerran, että toinen rasioista on tyhjä. Oletetaan, että alun perin molemmissa rasioissa on täsmälleen tulitikkua. Mikä on todennäköisyys, että toisessa rasiassa on täsmälleen tikkua () silloin, kun matemaatikko havaitsee toisen rasian olevan tyhjä?

Ratkaisu

Olkoon vasemman taskun valinta ”onnistuminen” ja oikean taskun valinta ”epäonnistuminen”. Huomataan, että vasemman taskun rasia on tyhjä hetkellä, kun oikean taskun rasiassa on täsmälleen k tikkua jos ja vain jos täsmälleen Nk epäonnistumista tapahtuu ennen onnistumista N+1. Taskun valinnan todennäköisyys on p = 1/2, joten saamme negatiivisella binomijakaumalla todennäköisyydeksi

.

Sama todennäköisyys pätee myös sille, että oikean taskun ollessa tyhjä vasemmassa on k tikkua. Täytyy siis laskea tapaukset yhteen, joten vaadittu todennäköisyys on

.

Taulukko

Numeerisia arvoja, kun alkuperäinen tulitikkumäärä on , nähdään seuraavasta taulukosta. on todennäköisyys sille, että rasiassa on tikkua. on todennäköisyyksien summa.

kkk
0 0,079 5890,079 589170,015 4470,952 469340,000 0120,999 981
1 0,079 5890,159 178180,012 2830,964 752350,000 0060,999 987
2 0,078 7850,237 963190,009 5870,974 338360,000 0030,999 999
3 0,077 1770,315 140200,007 3380,981 676370,000 0010,999 999
4 0,074 7900,389 931210,005 5040,987 18038<0,0000010,999 999
5 0,071 6740,461 605220,004 0410,991 22039<0,0000010,999 999
6 0,067 9020,529 506230,002 9010,944 12140<0,0000010,999 999
7 0,063 5680,593 073240,002 0340,996 15541<0,0000010,999 999
8 0,058 6710,651 855250,001 3920,997 54742<0,0000010,999 999
9 0,053 6710,705 527260,000 9280,998 47543<0,0000010,999 999
10 0,048 3630,753 890270,000 6020,999 07744<0,0000010,999 999
11 0,042 9890,796 879280,000 3790,999 45645<0,0000010,999 999
12 0,037 6760,834 555290,000 2320,999 68846<0,0000010,999 999
13 0,032 5380,867 094300,000 1370,999 82547<0,0000010,999 999
14 0,027 6760,894 770310,000 0780,999 90348<0,0000010,999 999
15 0,023 1710,917 941320,000 0430,999 94649<0,0000010,999 999
16 0,019 0810,937 022330,000 0230,999 96950<0,0000011,0

Katso myös

Lähteet

  1. Feller, William, An Introduction to Probability Theory And Its Applications, Luku VI, Kohta 8, Wiley, 1968

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.