Banaanit

Aitobanaanit eli banaanit (Musa) on banaanikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Banaanit ovat kotoisin Kaakkois-Aasian trooppisilta alueilta, ja ne ovat maailman vanhimpia viljelykasveja. Nykyään banaaneja viljellään kaikilla maailman trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Banaanit
Kääpiöbanaani (Musa acuminata)
Kääpiöbanaani (Musa acuminata)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Zingiberales
Heimo: Banaanikasvit Musaceae
Suku: Banaanit Musa
L.
Katso myös

  Banaanit Wikispeciesissä
  Banaanit Commonsissa

Banaanit ovat ruohovartisia kasveja ja usein puumaisia. Banaanit voivat kasvaa ensimmäisen vuoden aikana jopa kuusimetrisiksi, ja niiden näennäisrunko koostuu kasvin metrien mittaisista lehdistä, jotka ovat kiertyneet toistensa ympärille.

Hedelmä
Banaanikasvin lehti.
Vasemmalta oikealle keittobanaaneja, punaisia banaaneja, omenabanaaneja ja tavallisia banaaneja.

Tavallisesti sanalla banaani viitataan kasvin hedelmään, tarkemmin sanoen pohjushedelmään, joka kasvaa tertuissa.

Lajeja

Luonnonvaraisia aitobanaanilajeja:[1][2]

  • kääpiöbanaani (Musa acuminata)
    • malakankääpiöbanaani (subsp. truncata)
  • punttibanaani (Musa balbisiana)
  • japaninbanaani (Musa basjoo)
  • purppurabanaani (Musa coccinea)
  • liesmabanaani (Musa itinerans)
  • assaminbanaani (Musa mannii)
  • nagabanaani (Musa nagensium)
  • kukkabanaani (Musa ornata)
  • ruusubanaani (Musa rosea)
  • manilahamppu (Musa textilis)
  • tonkininbanaani (Musa tonkinensis)
  • intianbanaani (Musa velutina)
  • vietnaminbanaani (Musa viridis)

Viljeltyjä banaanilajeja:

Taksonomistista riippuen Musa-sukuun lasketaan kuuluvaksi 25–80 lajia.[5]

Taksonomiaa

Banaanin ja keittobanaanin kasvitieteellinen luokittelu on varsin monimutkaista. Tavallinen banaani luokitellaankin joskus keittobanaanin alalajiksi, tai päinvastoin.[3]

Kaikki banaanin ja keittobanaanin jalostetut lajikkeet pohjautuvat kahteen kantalajiin: Musa acuminataan ja Musa balbisianaan. Niistä jalostetuista risteytyksistä käytetään joskus yleisiä nimityksiä Musa × paradisiaca, Musa × sapientum tai ehkäpä eksakteimpana nimityksenä jopa M. acuminata × M. balbisiana. 1950-luvulla yleistyi menetelmä, jolla eri risteytystyypit erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä, joissa A-kirjain edustaa acuminata-lajia ja B-kirjain balbisiana-lajia.[5]

Esimerkiksi AA edustaa diploidijalostetta, jonka pohjana on pelkästään M. acuminata, kun taas AAB-lajikkeesta 2/3 on peräisin M. acuminatasta ja 1/3 M. balbisianasta. Tärkeimmät tavallisen kaupallisen banaanin jalosteet ovat AAA-lajiketta, kun taas keittobanaanilajikkeet ovat enimmäkseen tyyppejä AAB, ABB tai BBB.[5]

Banaanin suurimmat tuottajamaat
2016 tuotanto
miljoonaa tonnia
ValtioBanaaniJauhobanaanitTuotanto yhteensä
 Intia29,1 29,1
 Kiina13,1 13,1
 Filippiinit5,83,18,9
 Ecuador6,50,67,1
 Indonesia7,0 7,0
 Brasilia6,8 6,8
 Kolumbia2,03,55,5
 Kamerun1,24,35,5
 Uganda0,63,74,3
 Ghana0,094,04,1
 Guatemala3,80,34,1
Koko Maailma113,335,1148,4
Lähde: FAO [6]

Lähteet
  1. Suomen Lajitietokeskus: Aitobanaanit – Musa
  2. Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Musa
  3. Plantain Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
  4. KEITTO- / JAUHOBANAANI (Musa paradisiaca) Kotimaiset kasvikset. Kotimaiset Kasvikset ry. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 26.5.2009.
  5. Mark Rieger: Banana and Plantain - Musa spp. www.uga.edu/fruit. 2006. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
  6. Banana and plantain production in 2016, Crops/Regions/World list/Production Quantity (pick lists) 2017. UN Food and Agriculture Organization, Corporate Statistical Database (FAOSTAT). Viitattu 6 January 2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.