Bambuhait

Varhaisimmat bambuhaifossiilit on ajoitettu jurakauden loppupuolelle. Nykyään heimoon kuuluu 12 lajia, jotka jaetaan kahteen sukuun.[2][3][4]Lajeja ovat muun muassa:

• Harmaabambuhai (Chiloscyllium griseum)
• Pistebambuhai (Chiloscyllium punctatum)
• Ruskobambuhai (Chiloscyllium arabicum)
• Sirobambuhai (Chiloscyllium indicum)
• Tähtibambuhai (Chiloscyllium plagiosum)
• Epolettihai (Hemiscyllium ocellatum)
• Huppubambuhai (Hemiscyllium strahani)
• Kirjobambuhai (Hemiscyllium trispeculare)
• Laikkubambuhai (Hemiscyllium hallstromi)
• Pantteribambuhai (Hemiscyllium freycineti)

Bambuhailajit ovat pienikokoisia haita ja jäävät yleensä alle 70 cm pitkiksi. Suurimmat lajit epolettihai ja pistebambuhai voivat saavuttaa metrin pituuden. Rakenteeltaan lajit ovat hoikkia ja niillä on kaksi suunnilleen samankokoista selkäevää ja rintaevät ovat pienet ja pyöreät. Pyrstöevä on pitkä verrattuna muun ruumiin pituuteen. Bambuhaiden kuonossa on pienet viikset ja silmien takana sijaitsevat ruiskureiät ovat suuret. Lajien hampaat ovat pienet ja teräväkärkiset. Bambuhaiden heimon lajit ovat ovipaarisia eli ne munivat kovakuorisen pyöreän munakotelon, josta poikanen kuoriutuu. Kuoriutuessaan poikaset ovat kooltaan 9–17 cm pitkiä.[2][3][4][5]

Bambuhaiden heimon lajeja tavataan Tyynenmeren indoläntiseltä alueelta. Hemiscyllium-suvun lajit elävät Australian ja Uuden-Seelannin rannikolla, mutta Chiloscyllium-suvun kaloja tavataan laajalta alueelta Madagaskarista Japaniin. Ne ovat rannikkojen kivikkopohjien ja koralliriuttojen lajeja. Bambuhailajien ravintoa ovat pienet kalat ja selkärangattomat eläimet, kuten ravut ja seepiat.[2][4][3]

Useita heimon lajeja pidetään akvaarioissa, koska ne ovat pienikokoisia, rauhallisia ja helppo saada lisääntymään myös vankeudessa. Eräitä lajeja pyydystetään myös ruokakaloiksi.[2][4][5]

• Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 8. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0. (suomenkieliset lajinimet)