Bambi: Tarina metsästä

Salten alkoi kirjoittaa Bambia vuonna 1921. Romaani julkaistiin saksaksi ensin jatkokertomuksena Neue Freie Presse -lehdessä 15.8.–21.10.1922 ja kirjan muodossa vuonna 1923,[1] käännettiin englanniksi vuonna 1928 ja suomeksi vuonna 1954. Kaikkiaan romaani on käännetty yli 30 kielelle.[2]

Esikuvina Saltenia innoittivat Rudyard Kiplingin Viidakkokirja ja Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket villihanhien seurassa.[3]

Bambia pidetään ympäristökirjallisuuden klassikkona, mutta sitä on tulkittu myös kirjailijan juutalaisen taustan kautta: Bambin on tulkittu käsittelevän antisemitismiä ja juutalaisten sekä muiden vähemmistöjen turvatonta asemaa 1900-luvun alun Euroopassa. Kuten esimerkiksi George Orwell myös Salten käytti eläintarinan muotoa käsitelläkseen vakavia aiheita.[4]

Kirjallisuudentutkijat ovat esittäneet Bambista monenlaisia tulkintoja:

• metsästyksenvastainen romaani
• sodanvastainen romaani
• luonnon riistämisen arvostelua
• talouslamaa käsittelevä aikalaistutkielma
• sionistinen puheenvuoro.[5]

Vanhan ruhtinaan on nähty edustavan keisari Frans Joosefia ja Theodor Herzliä.[6]

Päähenkilön Bambin nimi on peräisin italian kielen sanasta bambino ’lapsi’, ja nimeä ehdotti Saltenin tytär Anna Katharina.[7]

Bambi jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäinen kuvaa Bambin ensimmäistä elinvuotta emon kuolemaan saakka ja toinen jatkuu noin vuotta myöhemmin ja kertoo, kuinka vanha ruhtinas, Bambin isä, opettaa Bambia selviytymään metsässä ja kuinka Bambi ottaa puolisokseen Falinen.[8]

Romaanin alkupuolella Bambi oppii emoltaan kyselemällä:

”Bambi kyseli. Hän rakasti kyselemistä. Hauskinta mitä hän tiesi oli alinomaa kysellä ja sitten kuulla, mitä äiti vastasi. Bambi ei ollenkaan ihmetellyt että hänen mieleensä tuli lakkaamatta uusia kysymyksiä. Se oli hänestä aivan luonnollista ja se viehätti häntä kovasti. Häntä viehätti myös uteliaana odottaa vastausta. Vastasipa äiti mitä tahansa, hän oli aina tyytyväinen. Usein Bambi ei kuitenkaan ymmärtänyt häntä, mutta se oli vain hauskaa, koska silloin saattoi kysellä edelleen jos halusi.”[9]

Lapsuutensa aikana Bambi tutustuu niityllä muihin metsäkauriisiin ja oppii tuntemaan muun muassa kuoleman sekä vaaran, joka johtuu ”Hänestä” eli ihmisestä, samoin kuin vahdit eli linnut ja muut pikkueläimet, jotka varoittavat vaaroista.

Romaanin jälkipuolella, nuoruutensa aikana, Bambi oppii jäljittelemällä vanhaa ruhtinasta. Kun Bambi haavoittuu metsästäjän luodista, vanhus pelastaa hänet. Vaikka eläimet pitävät ihmistä kaikkivaltiaana vihollisena, vanhus opettaa Bambille, että ihminenkin on kuolevainen.[8]

Romaanin viimeisellä sivulla Bambi kohtaa kaksi vastasyntynyttä vasaa, ilmeisestikin jälkeläisensä Genon ja Gurrin, jotka ovat jatko-osan Bambis Kinder päähenkilöt.

Bambin saksankielinen alaotsikko Eine Lebensgeschichte aus dem Walde tarkoittaa ’elämäntarinaa metsästä’, ja lukija saattaa odottaa, että romaani päättyisi Bambin kuolemaan, mutta kirjan aiheena on nimenomaan Bambin oppimisprosessi alusta loppuun.[10]

Romaani Bambi: Eine Lebensgeschichte aus dem Walde julkaistiin alun perin ilman kuvitusta. Saltenin paettua Sveitsiin hänen uusi kustantajansa julkaisi vuonna 1940 kuvitetun laitoksen, jossa on Hans Bertlen 118 mustavalkoista vinjettiä. Saltenin kuoleman jälkeen vuonna 1946 sama kustantaja julkaisi uuden laitoksen, jossa on Walter Linsenmaierin kahdeksan värikuvaa. Bertlen piirroksia on käytetty useissa käännöksissä, muun muassa suomennoksessa, mutta useat muutkin taiteilijat ovat kuvittaneet Bambin käännöksiä.

Salten kirjoitti romaanille jatko-osan Bambis Kinder: Eine Familie im Walde, joka ilmestyi vuonna 1939. Bambin hahmo vierailee myös hänen romaanissaan Die Jugend des Eichhörnchens Perri (1938), ja Gobo ja Faline esiintyvät Saltenin romaanissa Fünfzehn Hasen: Schicksale in Wald und Feld (1929).

Walt Disneyn tuottama yhdysvaltalainen animaatioelokuva Bambi vuodelta 1942 perustuu Saltenin romaanin alkuosaan. Tarina on siirretty Pohjois-Amerikkaan vaihtamalla metsäkauriit valkohäntäpeuroiksi. Disneyn elokuvaan perustuva 32-sivuinen kuvakirja Bambi ilmestyi suomeksi vuonna 1947, ja englanniksi julkaistiin runsaasti muitakin oheistuotteita.[11] Elokuvan jatko-osa Bambi 2 perustuu melko väljästi romaanin jälkiosaan, jossa isä ottaa Bambin hoiviinsa.

Neuvostoliitossa kirjasta sovitettiin kaksi elokuvaa: Detstvo Bembi (1985) ja Junost Bembi (1986). Molemmat elokuvat ohjasi Natalja Bondartšuk.

• Bambin ensijulkaisu. Neue Freie Presse 15.8.1922. Itävallan kansalliskirjasto.
• Bambin koko teksti saksaksi. Projekt Gutenberg.