Leveälehtikämmekkä
Baltiankämmekkä[3] eli baltiantoukokämmekkä eli leveälehtikämmekkä[4] (Dactylorhiza majalis subsp. baltica) on liuskakämmeköihin kuuluva, lähinnä Keski- ja Itä-Euroopassa kasvava kämmekkäkasvi. Alalaji on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi[3].
| Baltiankämmekkä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Kämmekkäkasvit Orchidaceae |
| Suku: | Liuskakämmekät Dactylorhiza |
| Laji: | Toukokämmekkä majalis |
| Alalaji: | baltica |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Dactylorhiza majalis subsp. baltica |
|
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
|
|
|
Kasvi sekoitetaan usein Keski-Euroopassa esiintyvään toukokämmekkään, josta se kuitenkin poikkeaa pääosin lehtien perusteella.
Ulkonäkö ja koko
Leveälehtikämmekkä kasvaa 30–50 cm korkeaksi. Sen varsi on tanakka, paksu ja varren keskiontelo on selvä. Juurimukula on syvään liuskainen. Kapeansoikeita, pitkiä lehtiä on 4–8 kappaletta. Lehdet ovat päältä tummanvihreitä ja ruskeatäpläisiä, alta vaaleanvihreitä ja täplättömiä. Kukinto on hyvin pitkä ja tiheä. Kukat ovat väriltään tummanpunaisia ja tummakirjailuisia. Kukkien alimmat tukilehdet ovat selvästi kukkia pidempiä, ja tukilehtien laidat ovat hienosahaisia. Kukan huuli on kolmiliuskainen ja kannuksellinen. Leveälehtikämmekkä kukkii Suomessa kesäkuussa.[5] Muista liuskakämmeköistä poiketen leveälehtikämmekkä tekee usein kaksi uutta mukulaa ja lisääntyy sillä tavoin myös kasvullisesti.[6]
Kasvi muistuttaa maariankämmekkää, mutta on sitä suurempikokoinen.[6] Yksittäinen kukka muistuttaa kalkkimaariankämmekkää, joskin huulen liuskat ovat yleensä hieman pyöreäpäisiä. Suurikokoisen kukinnon varsi on paksumpi kuin edellä mainituilla lajeilla.
Levinneisyys
Leveälehtikämmekkää tavataan Pohjois-Saksasta Baltiaan ja Länsi-Venäjälle. Suomesta tunnettiin aiemmin vain yksi monivartinen leveälehtikämmekkäyksilö Dragsfjärdin saaristosta. Kasvi löydettiin vuonna 1985.[6] Toukokuussa 2008 havaittiin kasvin tulleen varastetuksi.[7] Toinen havainto on mainittu Koillismaalta. Uusien kasvupaikkojen löytyminen Suomesta ei olisi kuitenkaan yllättävää, sillä kasvin pienikokoiset siemenet voivat levitä kauaskin tuulen mukana Baltian kasvualueilta. Vuonna 2009 leveälehtikämmeköitä löydettiinkin mm. itäiseltä Uudeltamaalta.[8]
Elinympäristö
Leveälehtikämmekkää tavataan kuivilla, kalkkipitoisilla niityillä. Laji on kalkinsuosija.[5]
Lähteet
- Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
- Dactylorhiza majalis subsp. baltica (Klinge) H.Sund. Plants of the World online. Viitattu 9.3.2021.
- Infraspecific taxon details Dactylorhiza majalis subsp. baltica Catalogue of Life: 30th April 2012. Viitattu 1.5.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- Baltiankämmekkä – Dactylorhiza majalis subsp. baltica Laji.fi. Viitattu 9.3.2021.
- Dactylorhiza majalis subsp. baltica Finto, Kassu. Viitattu 9.3.2021.
- Retkeilykasvio 1998, s. 502.
- Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 94.
- Varkauden kohde: Suomen harvinaisin kasvi 08.05.2008. YLE. Viitattu 08.05.2008.
- Baltiantoukokämmekästä kaivataan havaintoja 11.06.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.06.2010.
Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2020: Baltiankämmekän levinneisyys Suomessa.
- Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 194. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).