Baltian ilmavalvonta

Baltian ilmavalvonta valvoo Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa niiden omien ilmavoimien ja ilmavalvonnan ja Naton lentokoneiden ja muun kaluston avulla.

Baltian maiden kartta

Neuvostoliiton hajaannuttua Baltiaan syntyneet tasavallat pyrkivät siihen, että niiden alueelle jääneet Venäjän asevoimat poistetaan ripeästi. Tähän pyrittiin myös ilmavoimien, lentotukikohtien ja valvontaan käytettävien tutkien osalta, mikä muutti Baltian ilmapuolustuksen.

Baltian maiden ilmatilan rauhan ajan valvonnasta (engl. Air Policing) tehtiin päätös maaliskuussa 2004 Natossa jo muutama päivä ennen Baltian maiden jäsenyyspäätöstä. Nato-maat lähettävät vuorotellen neljä hävittäjälentokonetta Baltiaan. Baltian ilmatilan valvonta on ollut vaikeaa joillekin eurooppalaisille Nato-maille. Osa niistä katsoo, ettei ympärivuorokautinen hävittäjäpäivystys ole tarpeellista. On esitetty, että Natossa Baltian valvontavuorot aiheuttavat ”kriisin” joka neljäs kuukausi. Toisaalta Baltian ilmatilan rauhanajan valvonta on balttien mielestä ainoa konkreettinen hyöty, joka Natoon liittymisestä voidaan osoittaa.[1]

Tutkavalvonta

Itsenäistyttyään Viro, Liettua ja Latvia jäivät ilman valvontakykyä. Tämä teki niiden alueellisen koskemattomuuden valvonnan vaikeaksi, koska ei ollut keinoja tutkavalvontaan eikä hävittäjiä, joita lähettää tunnistuslennoille. Nato-jäsenyyden myötä asia ratkaistiin siten, että Liettuaan Kaunasin lähelle Karmelavan tukikohtaan perustettiin vuonna 2000 Viron, Liettuan ja Latvian yhteinen ilmavalvonta-aluekeskus BALTNET, johon hankittiin yhdysvaltalainen Lockheed-Martin TPS-117 -kaukovalvontatutkakalusto. BALTNET ja lentokone ovat osa Naton järjestelmää. Kaukovalvontatutkalla pystyy valvomaan ilmatilaa Baltian ulkopuolelle noin 400 kilometrin päähän 30 kilometrin korkeudelle. Natolla on vastaavia tutka-asemia kymmenisen kappaletta Naton itärajalla Romaniasta Liettuaan.

21. huhtikuuta 2003 Virossa avattiin Lockheed-Martin TPS-117 -tutka-asema Kellaveressä (noin sata kilometriä Tallinnasta itään). Vuotta myöhemmin 17. huhtikuuta 2004 Virossa Ämarin tukikohdassa avattiin keskialueen valvontatutka ASR-8. Liettuaan avattiin EADSin lyhyen ja keskipitkän matkan tutka TRML 3D/32 3D (valvontakyky 200 kilometriin) 2001 allekirjoitetulla sopimuksella 2003. Pitkänmatkan tutka Lockheed-Martin TPS-117 otettiin käyttöön kuukausien koekäyttöjakson jälkeen Audrinissa 4. maaliskuuta 2004. Kaukovalvontatutka Lockheed-Martin TPS-117 aloitti toimintansa Latviassa Audrinissa lähellä Venäjän rajaa 190 kilometrin päässä Riiasta. Tutka kytkettiin BALTNETiin syyskuussa 2003. Heinäkuussa 2003 aloitti toimintansa Norjan lahjoittama ASR-7-tutka Ventspilsissä.

Hävittäjävalvonta

Tutkavalvonnan lisäksi Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa valvotaan Nato-liittolaisten tarjoamien neljän hävittäjäkoneen parven turvin. Tunnistusta varten voidaan lähettää kaksi hävittäjää tunnistamaan tutkassa havaittu kohde. Šiauliain lähellä sijaitsevalta Zokniain sotilaslentokentältä pitäisi hävittäjän ehtiä kohteeseensa Baltiassa 15 minuutissa. Muita mahdollisia harjoiteltuja laskeutumispaikkoja hävittäjille ovat Latvian Riian, Viron Tallinnan ja Liettuan Vilnan lentokentät.

Belgia, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta, Norja, Alankomaat, Saksa, Yhdysvallat ja Puola ovat vuorotelleet kolmen kuukauden jaksoissa. Ensimmäisenä valvonnan aloitti Belgian 349. hävittäjälaivue 29. maaliskuuta 2004 F-16-hävittäjillä. Huollon tarvitsema varustus kuljetettiin paikalle C-130-kuljetuskoneella kahta päivää aikaisemmin. Ensimmäinen tunnistustehtävän belgialaiset suorittivat 2. huhtikuuta 2004 venäläisen Iljušin Il-18 -koneen tultua Viron ilmatilaan. Koneen tunnisti ensimmäisen kerran Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa suomalainen F-18 Hornet. Sotilaallisesti liittoutumattomina maina Suomi tai Ruotsi eivät osallistu Nato-maiden järjestämään koordinoituun ilmavalvontaan.

Belgiaa seurasi kesällä 2004 Tanska, joka niin ikään käytti valvontaan F-16-hävittäjiä. Lokakuuta 2004 tammikuuhun 2005 valvoi Baltian ilmatilaa Iso-Britannia Tornado F3-hävittäjillä, mitä seurasi Norja neljällä F-16-hävittäjällä. Hollanti valvoi ilmatilaa kesäkuulle 2005 F-16-hävittäjillä. Tästä jatkoi Saksan Luftwaffe neljällä vanhalla F-4 Phantom II:lla 23. kesäkuuta 2005. Lokakuusta tammikuun alkuun valvontavuoro on Yhdysvalloilla, mistä tammikuussa jatkoi Puola.

Tähän asti ehkä merkittävin tapaus on ollut Suhoi Su-27:n putoaminen Liettuan ilmatilassa 15. syyskuuta 2005. Saksalaiset F-4-koneet ehtivät kahdeksan minuutin kuluttua hälytyksestä Liettuassa sijaitsevan onnettomuusalueen yläpuolelle. Kone kuului muodostelmaan, jossa Berijev A-50-tutkavalvontakoneen suojana lensi kuusi Suhoi Su-27 -hävittäjää.

1. huhtikuuta 2006 kolmen kuukauden valvontavuorot muuttuivat neljän kuukauden mittaiseksi huollon tekemiseksi halvemmaksi, jolloin Baltian ilmatilaa alkaa valvoa ensimmäistä kertaa Turkki. Elokuussa Turkin jälkeen valvonnan aloitti Espanja. [2]

Vuoroluettelo

Aloituspäivä	Maa	Hävittäjä	Viite
30. maaliskuuta 2004	Belgian ilmavoimat (1.)	F-16AM Fighting Falcon	[3]
1. heinäkuuta 2004	Tanskan ilmavoimat (1.)	F-16AM Fighting Falcon	[4]
30. lokakuuta 2004	Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat (1.)	Panavia Tornado F.3
1. tammikuuta 2005	Norjan ilmavoimat (1.)	F-16AM Fighting Falcon	[5]
30. maaliskuuta 2005	Alankomaiden ilmavoimat (1.)	F-16AM Fighting Falcon (1.)
30. kesäkuuta 2005	Saksan ilmavoimat (1.)	F-4F Phantom II	[6]
12. lokakuuta 2005	Yhdysvaltain ilmavoimat (1.)	F-16CJ Fighting Falcon	[7] ,[8]
1. tammikuuta 2006	Puolan ilmavoimat (1.)	MiG-29A (1.)	[9]
31. maaliskuuta 2006	Turkin ilmavoimat (1.)	F-16C Fighting Falcon (1.)	[10]
1. elokuuta 2006	Espanjan ilmavoimat (1.)	Mirage F-1M (1.)	[11] , [10]
1. joulukuuta 2006	Belgian ilmavoimat (2.)	F-16AM Fighting Falcon	[12]
1. huhtikuuta 2007	Ranskan ilmavoimat (1.)	Mirage 2000C
1. elokuuta 2007	Romanian ilmavoimat (1.)	MiG-21MF-75
1. marraskuuta 2007	Portugalin ilmavoimat (1.)	F-16AM Fighting Falcon
16. joulukuuta 2007	Norjan ilmavoimat (2.)	F-16AM Fighting Falcon
15. maaliskuuta 2008	Puolan ilmavoimat (2.)	MiG-29A
30. kesäkuuta 2008	Saksan ilmavoimat (2.)	F-4F Phantom II
30. syyskuuta 2008	Yhdysvaltain ilmavoimat (2.)	F-15C Eagle
4. tammikuuta 2009	Tanskan ilmavoimat (2.)	F-16AM Fighting Falcon
1. toukokuuta 2009	Tšekin ilmavoimat (1.)	JAS 39C Gripen
1. syyskuuta 2009	Saksan ilmavoimat	Eurofighter Typhoon	[13]
3. marraskuuta 2009	Saksan ilmavoimat	F-4F Phantom II	[13]
4. tammikuuta 2010	Ranskan ilmavoimat	Mirage 2000C	[14][15]
1. toukokuuta 2010	Puolan ilmavoimat	MiG-29A	[16]
1. syyskuuta 2010	Yhdysvaltain ilmavoimat	F-15C Eagle	[17]
5. tammikuuta 2011	Saksan ilmavoimat	F-4F Phantom II	[18]
28. huhtikuuta 2011	Ranskan ilmavoimat	Mirage 2000C	[19]
2. syyskuuta 2011	Tanskan ilmavoimat	F-16AM Fighting Falcon
4. tammikuuta 2012	Saksan ilmavoimat	F-4F Phantom II	[20]

Ilmatilanloukkauksia

Pääartikkeli: Liettuan ilmatilan loukkaukset 2005

Virolle, Latvialle ja Liettualle ei jäänyt maiden itsenäistyttyä riittävää kalustoa ilmatilan valvomiseen eikä riittävän nopeita lentokoneita tunnistuslentojen suorittamiseen. Tutkilla havaittuja luvattomia ylilentoja esiintyi runsaasti. Baltian maat ovat omaksuneet Natoon liittymisensä jälkeen periaatteen, jonka mukaan vähäisistäkin ilmatilanloukkauksista tiedotetaan. Joissakin tapauksissa ilmatilanloukkauksista lähetetään virallinen tiedonanto eli nootti, johon odotetaan vastausta. Suurin osa epäillyistä ilmatilanloukkauksista tapahtuu Virolle kuuluvan Vaindloon saaren kohdalla Suomenlahdella, missä ilmatilanloukkauksen kesto on lyhyt.

Yhdysvaltalaisten valvontavuorolla

7. joulukuuta 2005 – Viro ilmoitti, että venäläinen Antonov An-12 olisi loukannut maan ilmatilaa Vaindloon saaren lähellä matkalla Kaliningradiin lentämällä ilmatilassa kolme kilometriä minuutin aikana. Venäjän laivaston tiedottaja Igor Dylo ilmoitti asian olevan tutkinnassa.

Saksalaisten valvontavuorolla

15. syyskuuta 2005 – kuusi venäläistä Suhoi Su-27 -hävittäjää ja Berijev A-50 -hävittäjää suoritti luvallisen lennon Viron ilmatilassa tutkavalvontakoneen havainnoimana. Tapahtuma oli kuitenkin sopimusehtojen vastainen, sillä toisiotutkavastaimet eivät olleet päällä. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov kehotti virolaisia tutkimaan kansainvälistä oikeutta esittäen samalla, että oli mahdollista ettei sotilaskoneissa ollut toisiotutkavastaimia. Ivanovin mukaan oli myös mahdollista, että vaikka toisiotutkavastaimia olisikin ollut, niiden kytkeminen päälle ei ollut lakisääteinen velvoite.

Alankomaalaisten valvontavuorolla

Romanian ilmavoimien Antonov An-26 heinäkuussa 2005 Englannissa.

23. huhtikuuta 2005 kello 13:49 – venäläinen sotilaskuljetuslentokone Antonov An-26 esiintyi Viron Vaindloon saaren lähistöllä yli meripeninkulman (1 852 metriä) syvyydessä suuntanaan Kaliningrad. Kone ei kytkenyt toisiotutkavastainta päälle pitääkseen yhteyden Viron lennonjohtoon.
29. kesäkuuta 2005 kello 16:59 – venäläinen kuljetus- ja matkustajakone Iljušin Il-18 esiintyi Viron Vaindloon saaren lähistöllä 13 sekunnin ajan 0,6 meripeninkulman (1 111,2 metriä) syvyydessä.

Brittien valvontavuorolla

Bulgarian VIA-lentoyhtiön kone Tupolev Tu-154M Düsseldorfin kansainvälisellä lentoasemalla Saksassa lokakuussa 2003.

19. marraskuuta 2004 – venäläiskoneet Antonov An-26 ja Antonov An-72 esiintyivät Viron Vaindloon saaren lähistöllä.
24. marraskuuta 2004 – Tupolev Tu-154 havaittiin kahdesti lähellä Viron Naissaarta ja Osmussaarta.
3. joulukuuta 2004 – Antonov An-26 esiintyi Viron Vaindloon saaren lähistöllä.

Belgialaisten valvontavuorolla

Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin kone Iljušin Il-18 Domodedovon kansainvälisellä lentoasemalla Moskovassa.

2. huhtikuuta 2004 – Iljušin Il-18 havaittiin Tallinnan edustalla. Koneen tunnisti Suomen ilmavoimien hävittäjä F-18 Hornet ennen Belgian ilmavoimien F-16 -konetta.

Katso myös

Lähteet

Knuuti, Jukka: NATO-jäsenyys mullisti Baltian maiden maanpuolustuksen rakenteet. Rannikon Puolustaja, 2004, nro 4, s. 12–15. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2015.
https://web.archive.org/web/20060412194358/http://www.nato.int/shape/news/2006/04/060405a.htm
Belgium Baltic Air Policing
Embassy of Denmark, Vilnius, Defence Attache (Arkistoitu – Internet Archive)
Norwegian fighter aircraft on a temporary NATO mission in the baltic
Germans takes over Baltic NATO mission
23rd EFS protects Baltic skies
Sabers deploy to Lithuania, join NATO air policing mission (Arkistoitu – Internet Archive)
Polish Wings over Baltic States (Arkistoitu – Internet Archive)
Turkish Military Personnel to Take Over Execution of NATO Air Policing Mission Over the Baltic States
Spain to carry out NATO patrol in Baltic countries
Belgian F16's will lead NATO's Air Policing mission in the Baltic States from 01/12/2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
German Air Force to conduct once more NATO Air Policing over Baltic States
Rotation of contingents on Baltic air-policing mission
Air Baltic 2010 – France takes over
Dalyvauti oro policijos misijoje atvyksta Lenkijos naikintuvai (Arkistoitu – Internet Archive) (liettuaksi)
US Air contingent take over Baltic Air-policing mission
Richthofengeschwader sichert baltischen Luftraum (saksaksi)
Šiauliuose leisis Prancūzijos naikintuvai (liettuaksi)
Šiauliuose nusileido Vokietijos karinių oro pajėgų naikintuvai

Aiheesta muualla

F-16 -hävittäjiä Liettuassa
Puolan ilmavoimien 1. taktinen laivue (Arkistoitu – Internet Archive)

Belgialaiset F-16AM:t

29.3.-30.6.2004 4 kpl F-16AM:iä 239. laivueesta Kleine Brogelin lentotukikohdasta

Kuvia belgialaisista F-16 -hävittäjistä liettualaisessa tukikohdassa
Baha belgialaisista F-16:sta (Arkistoitu – Internet Archive)

Tanskalaiset F-16:t

1.7- 14.10.2004

Tanskan sotilasattašea (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Tanskan ilmavoimien tiedote (tanskaksi)

Brittiläiset Tornado F3:t

Hävittäjälaivue 43

Norjalaiset F-16:t

Kuvitettu Norjan ilmavoimien tiedote (Arkistoitu – Internet Archive)
132. Luftving Bodø (Arkistoitu – Internet Archive)

Yhdysvaltalaiset F-16:t

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Knuuti, Jukka: NATO-jäsenyys mullisti Baltian maiden maanpuolustuksen rakenteet. Rannikon Puolustaja, 2004, nro 4, s. 12–15. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2015.

[2] ttps://web.archive.org/web/20060412194358/http://www.nato.int/shape/news/2006/04/060405a.htm

[3] Belgium Baltic Air Policing

[4] Embassy of Denmark, Vilnius, Defence Attache (Arkistoitu – Internet Archive)

[5] Norwegian fighter aircraft on a temporary NATO mission in the baltic

[6] Germans takes over Baltic NATO mission

[7] 23rd EFS protects Baltic skies

[8] Sabers deploy to Lithuania, join NATO air policing mission (Arkistoitu – Internet Archive)

[9] Polish Wings over Baltic States (Arkistoitu – Internet Archive)

[Nimetön-rCuq-1-10] Turkish Military Personnel to Take Over Execution of NATO Air Policing Mission Over the Baltic States

[11] Spain to carry out NATO patrol in Baltic countries

[12] Belgian F16's will lead NATO's Air Policing mission in the Baltic States from 01/12/2006 (Arkistoitu – Internet Archive)

[luftwaffe.de_09-13] German Air Force to conduct once more NATO Air Policing over Baltic States

[14] Rotation of contingents on Baltic air-policing mission

[15] Air Baltic 2010 – France takes over

[16] Dalyvauti oro policijos misijoje atvyksta Lenkijos naikintuvai (Arkistoitu – Internet Archive) (liettuaksi)

[17] US Air contingent take over Baltic Air-policing mission

[18] Richthofengeschwader sichert baltischen Luftraum (saksaksi)

[19] Šiauliuose leisis Prancūzijos naikintuvai (liettuaksi)

[20] Šiauliuose nusileido Vokietijos karinių oro pajėgų naikintuvai