Bagat

Bagat ovat atlantinkongolaista kieltä puhuva kansa Guinean rannikolla ja saaristossa. He asuvat Conakryn pohjoispuolella. Bagoja on 100 000 henkeä, mutta he ovat nopeasti sulautumassa susuihin.[1]

Bagakylä 1900-luvun alussa.

Bagat ovat kieleltään ja kulttuuriltaan lähellä kissejä, naluja, landumoja, temnejä, limboja ja bullomeja. Heidän uskotaan olevan kotoisin Fouta Djallonin ylängöltä, jossa on säilynyt yksittäisiä kyliä. 1600–1700-luvuilla bagat muuttivat Port Lokon seudulle, josta susut karkottivat heidät pohjoiseen. Eristyneisyytensä takia bagat ovat säilyttäneet tai luoneet uudelleen arkaaisia kulttuuripiirteitä.[1]

Kansan pääelinkeino on riisin viljely. Miehet viljelevät myös maniokkia, bataattia ja durraa ja naiset maissia, taaroa ja maapähkinää. Vaihdon välineenä toimivat naisten merivedestä valmistama suola ja kolapähkinät. Rantoja myötäilevät kylät koostuvat nelikulmaisista olkikattoisista taloista pylväiden varaan pystytettyine verantoineen.[1]

Kyliä johtavat miesten ja naisten muodostamat neuvostot. Ydinperheiden muodostamaa suurperhettä johtaa vanhin mies. Miehet ja naiset muodostavat salaseuroja. Bagat harjoittavat perinteistä uskontoa, johon kuuluu luonnonvoimien palvontaa ja naishahmon symboloima hedelmällisyyden kultti.[1]