Baffininnata

Baffininnata (Festuca baffinensis) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, pikkunatojen (Festuca) sukuun kuuluva kasvilaji. Toisinaan baffininnata on tulkittu samaksi lajiksi kuin lampaannata (Festuca ovina). Baffininnata voi risteytyä tundranadan (Festuca brachyphylla) tai muiden lähisukuisten lajien kanssa.[1]

Baffininnata
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:	Poales
Heimo:	Heinäkasvit Poaceae
Suku:	Nadat Festuca
Alasuku:	Festuca
Sektio:	Festuca
Laji:	baffinensis
Kaksiosainen nimi
Festuca baffinensis Polunin
Synonyymit
Festuca brachyphylla var. pubiculmis
Katso myös
Baffininnata Wikispeciesissä   Baffininnata Commonsissa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Baffininnata on tiiviisti mätästävä heinälaji, joka ei muodosta maarönsyjä. Sen varret kasvavat 5–25 cm korkeiksi, joskus jopa 30 cm korkeiksi. Lehtitupet ovat kiinni noin puolet niiden pituudesta. Kieleke on hyvin lyhyt, vain 0,1–0,3 mm pitkä. Lehtilavat ovat halkaisijaltaan 0,4–1,2 mm, tavallisimmin 0,6–1 mm, ja lehtilavoissa on viidestä seitsemään suonta, joskus vain kolme tai neljä. Varsilehdet ovat 5–40 mm pitkiä ja niiden lehtitupet ovat tavallisesti heikosti kiinni varren ympärillä. Kukintona on tavallisesti 1,5–4 cm pitkä röyhy, joskus harvoin terttu. Kukinnon tähkylät ovat 4,5–8,5 mm pitkiä ja niissä on kahdesta kuuteen kukkaa, tavallisesti kolmesta viiteen kukkaa. Kaikki tähkylän kukat jäävät kaleiden sisään; ulkokaleet ovat 2,2–4 mm pitkiä ja sisäkaleet 3–5 mm pitkiä. Ulkohelpeet ovat 3,5–6 mm pitkiä ja niiden kärjissä on 0,8–3,3 mm pitkät vihneet. Sisähelpeet ovat samanpituisia kuin ulkohelpeet tai hieman lyhyempiä.[1]

Baffininnata kasvaa kosteilla ja soraisilla kasvupaikoilla kalkkipitoisilla tai vulkaanisilla alueilla. Baffininnadan levinneisyys on sirkumpolaarinen ja sitä tavataan sekä arktisilla että vuoristoissa.[1]