Babruisk

Babruisk (valkoven. Бабру́йск, Babrujsk) eli Bobruisk (ven. Бобру́йск, puol. Bobrujsk, liett. Babruiskas) on Valko-Venäjän seitsemänneksi suurin kaupunki. Sen asukasluku oli vuoden 2009 väestönlaskennassa 215 092.[4] Kuten useimmilla muillakin Valko-Venäjän paikkakunnilla, kaupungin väkiluku on viime vuosina ollut lievässä laskussa. Babruisk sijaitsee maan keskiosissa, pääosin Berezinajoen länsirannalla, linnuntietä noin 140 kilometriä pääkaupunki Minskin kaakkoispuolella.[5][6]

Bobruisk on esimerkiksi vuoden 1551 italialaisella kartalla nimellä Bobruyfsco.
Babruiskin linnoitus vuonna 1811.
Babruiskin kaupungin nimikyltti "Bobruisk" Minskistä johtavan sisääntulotien yllä. Kaupungin suurtyöllistäjä, rengastehdas Belšina on sponsoroinut kylttiä.
Vanha kirjastorakennus.
Kaupungintalo ja Lenin.
Ortodoksinen Pyhän Mikaelin kirkko.
Rautatieasema.
Jalustalle nostettu vanha panssarivaunu kaupungin keskustassa edustaa Valko-Venäjälle tyypillisitä sotilasmuistomerkkien suosiota.
Babruisk
(Бабруйск, Бобруйск)
Bobruisk
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Babruisk

Koordinaatit: 53°08′44″N, 29°13′30″E
Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Mahiljoun alue
Maininta nykynimellä 1387
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 66 km²
Korkeus 130–180 m
Väkiluku (10/2009) 215 092
 – Väestötiheys 3 348 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 213800–213830[1]
Suuntanumero(t)

+375-225 (ulkomailta)

8-0225 (maan sisäinen)[2][3]









Historiaa

Babruisk on Valko-Venäjän vanhimpia kaupunkeja. 1100-luvulla paikalla tiedetään olleen kylä, ja historiankirjoituksissa paikkakunta mainitaan likipitäen nykyisellä nimellään 1380-luvulla. Kaupungin nimen arvellaan viittaavan majaviin (ven. bobr), joita aikoinaan metsästettiin läheisistä vesistöistä.lähde?

Historiansa aikana kaupunki on ollut useiden hallitsijoiden asuinpaikka ja nykyistä laajemman alueen keskus. 1300-luvun loppupuolelta alkaen kaupunki oli osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa. Puolan jaoissa kaupunki siirtyi vuonna 1793 osaksi Venäjää. Venäjän keisarikunnan vuosina kaupunki kuului Minskin kuvernementtiin. Napoleonin Venäjän sotaretki aiheutti suurta tuhoa kaupungille ja sen linnoitukselle. Keisarikunnan vuoden 1840 kaupunkiluettelon mukaan asukkaiden ehdoton enemmistö oli vuonna 1840 varuskuntakaupungille tyypilliseen tapaan miehiä (15 748 miestä 20 710 asukkaasta),[7] mutta vuosisadan loppuun mennessä väestön sukupuolijakauma oli tasoittunut.[8] Tässä vaiheessa kaupunkiin oli muuttanut erittäin runsaasti jiddišiä puhuvaa väestöä eli juutalaisia, sillä vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan heitä oli 20 669 kaupungin yhteensä 34 336 asukkaasta.[9]

Asukasluvun kehitys
Vuosi 1840[7] 1897[8] 1931[10] 1959[11] 1970[12] 1979[13] 1989[14] 2009[4]
Väkiluku &&&&&&&&&&020710.&&&&0020 710 &&&&&&&&&&034336.&&&&0034 336 &&&&&&&&&&047518.&&&&0047 518 &&&&&&&&&&097530.&&&&0097 530 &&&&&&&&&0137536.&&&&00137 536 &&&&&&&&&0192207.&&&&00192 207 &&&&&&&&&0221166.&&&&00221 166 &&&&&&&&&0215092.&&&&00215 092

Babruiskin seudun hallinnollinen jako ja väestö

Valko-Venäjän aluehallinnossa Babruiskin kaupunki on suoraan Mahiljoun maakunnan alaisuudessa. Sisäisesti Babruiskin kaupunki jakautuu kahteen hallintopiiriin, jotka ovat Leninski (96 585 asukasta vuonna 2009) ja Peršamaiski (ven. Pervomaiski, 118 507 as.).lähde?

Kaupunkia ympäröi laajempi maaseutuvaltainen Babruiskin piiri, joka on erillinen Mahiljoun maakunnan alainen 20 660 asukkaan hallintopiiri.[4]

Liikenneyhteydet

Babruisk sijaitsee Minskistä Homeliin johtavan valtatien M5 (E 271) läheisyydessä, likipitäen näiden kaupunkien puolivälissä. Valtatie kiertää kaupungin kehätiemäisesti idästä. Maanteitse Babruiskin ja Minskin keskustojen välimatka on 148 km.lähde?

Rautatieyhteydet ovat hyvät sekä Minskin että Homelin suuntaan. Esimerkiksi Minskiin kulkee parisenkymmentä junaa päivittäin (niin pikajunia kuin taajamajuniakin). Paikallisjunia kulkee samoin Asipovitšyn ja Žlobinin välisellä rataosuudella. Babruiskin asemalla toimii kotimaisten ja kansainvälisten junareittien lipunmyynti; matkan voi ostaa Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjältä EU:n puolelle jatkaviin juniin.lähde?

Kaupunkiin pääsee myös vesitse: Babruisk sijaitsee Kiovan kautta edelleen Mustaanmereen laskevan Dneprin sivujoen, kauppamerenkulkuunkin käytetyn Berezinan varrella.[5][6] Kaupungin etelälaidalla on kartoista poistettu, mutta satelliittikuvasta hyvin näkyvä Babruiskin lentotukikohta (koordinaatit 53.1016°N, 29.2040°E), jossa on yksi 2,9 km:n kiitotie.lähde?

Teollisuus

Babruisk on Valko-Venäjän tärkeimpiä teollisuuskaupunkeja. Kaupungissa sijaitsee isoja puunjalostuksen, kemian-, koneenrakennus- ja metalliteollisuuslaitoksia. Yrityksistä suurimpiin kuuluu rengasvalmistaja Belšina ("Valko-Venäjän Renkaat").lähde?

Lähteet
  1. Mogilevskaya oblast: Postal codes belindex.ru. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)
  2. Numbering plan in Belarus Beltelecom, beltelecom.by. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 3.7.2014. (englanniksi)
  3. Telefonnyje kody gorodov Respublika Belarus Belb2b.by. Viitattu 3.7.2014. (venäjäksi)
  4. Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей и Районов, Могилевская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä, Mahiljoun alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 25.2.2011. (venäjäksi)
  5. Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi)
  6. Беларусь Автодорожная (Belarus Avtodorožnaja), 1:1 200 000. Квадрограф, Minsk, 2008. (venäjäksi)
  7. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Bobruisk on julkaisun sivulla 19/41 otsikon Minskaja gubernija yhteydessä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)
  8. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Minskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Minskin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-05 Kieli =(venäjäksi).
  9. The First General Census of the Russian Empire of 1897. Breakdown of population by mother tongue and districts in 50 Governorates of the European Russia (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Minskin kuvernementin Bobruiskin kaupunki) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.5.2013. (englanniksi)
  10. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Belorusskaja SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet Valko-Venäjän SNT:tä koskevat sivut 218-225 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Arkistoitu 19.1.2021. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)
  14. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.5.2013. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.