Babe Ruth

Ruth syntyi Baltimoressa vuonna 1895 kahdeksanlapsisen perheen esikoiseksi. Lapsikatraasta aikuiseksi selvisi Ruthin lisäksi vain yksi pikkusisko.[2]

Ruthin vanhemmat elättivät perhettään pitämällä baaria. Kun Ruth hankkiutui lapsena vaikeuksiin, vanhemmat laittoivat hänet katoliseen teollisuuskouluun. Siellä Ruth opiskeli räätäliksi ja oppi myös pelaamaan baseballia.[2]

Ruth liittyi vuonna 1914 baltimorelaiseen Orioles-baseballjoukkueeseen, jätti teollisuuskoulun ja unohti räätälinuran. Saavutettuaan menestystä vasenkätisenä syöttäjänä hänet kaupattiin jo samana vuonna Major League -ammattilaissarjan Boston Red Sox -joukkueeseen.[2] Ruth sai jo baseball-uransa alussa lempinimekseen ”Babe”. Hänet tunnettiin myös lempinimillä ”Sultan of Swat” ja ”Bambino”.[2]

Ruth oli vuonna 1918 baseballin parhaita syöttäjiä. Hän oli voittanut syöttäjänurallaan kaikkiaan 92 ottelua ja hävinnyt 44, ja hänen ansaittujen juoksujen keskiarvonsa oli erinomainen 2,24. Hän oli myös hyvä lyöjä, ja vuosien 1914–1919 välillä hän löi 49 kunnaria ja 230 juoksua, vaikka olikin pääasiassa syöttäjä.[2]

Ruth myytiin vuonna 1920 New York Yankeesiin, missä hän alkoi keskittyä sisäpeliin. Kaudella 1920 Ruth löi peräti 54 kunnaria ja 137 juoksua. Hänen menestyksensä teki hänestä kuuluisuuden, ja hänen pelitapansa muutti myös baseballin luonnetta. Seuraavalla kaudella Ruth löi jo 59 kunnaria ja 170 juoksua keskiarvolla .378. Ruthin Yankees voitti World Series -loppuottelusarjan kausilla 1921, 1922, 1923, 1926, 1927, 1928 ja 1932. Loppuotteluissa Ruth löi yhteensä 15 kunnaria ja 29 juoksua keskiarvolla .347. Vuoteen 1927 mennessä Ruth oli lyönyt 416 kunnaria ja 1 274 juoksua. Kausilla 1928–1933 hän löi 270 kunnaria ja 852 juoksua.[2]

Kausi 1934 oli Ruthin viimeinen täysi kausi mestaruussarjassa. Viimeisen MLB-kautensa 1935 hän pelasi Boston Bravesissa. Koko Major League -urallaan Ruth pelasi 2 503 ottelua, joissa hän löi 714 kunnaria. Hänen osumakeskiarvonsa oli .342. Ruth kuoli syöpään elokuussa 1948.[2]

Kuollessaan vuonna 1948 Ruthin hallussa oli 54 ennätystä.[2]

Ruth oli yksi ensimmäisestä viidestä baseballin Hall of Fameen valituista. Hän oli ensimmäinen pelaaja, joka löi yli 50 kunnaria yhdessä kaudessa. Hänen 60 kunnarin ennätyksensä kaudelta 1927 kesti 34 vuotta, kunnes Roger Maris rikkoi sen vuonna 1961 lyömällä 61 kunnaria. Ruthilla oli pitkään hallussaan myös koko uran kunnariennätys 714[3], jonka ylitti ensimmäisenä Hank Aaron vuonna 1974 ja toisena Barry Bonds vuonna 2006. Vuonna 1921 hän löi yhden kauden aikana ennätykselliset 457 pesää.[4]

Ruth nimitettiin Baseball Hall of Famen kunniagallerian jäseneksi vuonna 1936.[5]

Vuonna 2007 ESPN sijoitti Babe Ruthin listallaan 1900-luvun parhaista pohjoisamerikkalaisista urheilijoista sijalle kaksi. Ainoastaan koripalloilija Michael Jordan sijoittui häntä paremmin.[6]

Ruth oli värikäs henkilö myös kentän ulkopuolella, ja häntä arvosteltiin rahankäyttönsä, syöpöttelynsä ja naisseikkailujensa vuoksi.[2]

Ruth meni naimisiin vuonna 1914. Pariskunta adoptoi tyttären vuonna 1922 ja erosi vuonna 1926. Vuonna 1929 Ruth meni uusiin naimisiin, ja liitto kesti Ruthin kuolemaan 1948 saakka.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Babe Ruth Wikimedia Commonsissa