BTR-152
BTR-152 (ven. БТР-152) on ensimmäinen Neuvostoliitossa rakennettu panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo. Lyhenne BTR tulee edellä mainittua venäjäksi tarkoittavasta sanasta бронетранспортёр (bronetransportjor). BTR-152 otettiin käyttöön Neuvostoliiton armeijassa 1950-luvulla.
Vaunu perustui ZiS-151-kuorma-auton alustaan, johon oli lisätty viisi tonnia panssarointia. Tästä seurasi erittäin rajoitettu liikkuvuus. Ajoneuvossa oli kuusi pyörää, joista neljä vetää. Runko on kokonaan hitsattu, moottori ja vaihteisto olivat edessä. Miehistöön kuulu ajajan ja kartanlukijan lisäksi jopa 17 jalkaväkimiestä jotka nousivat vaunuun takaa.
Uudempi versio, BTR-152B tuli palvelukseen vuonna 1951. Uusi malli korjasi edellisen epäkohtia, kuten avoimen katon ja huonon liikkuvuuden. Uudessa mallissa oli vinssi edessä ja renkaiden paineita voitiin säätää maastoliikkuvuuden parantamiseksi.
Parannuksista huolimatta BTR-152 oli vain halpa ajoneuvo armeijan liikkuvuuden parantamiseksi kunnes sopivampi ajoneuvo saataisiin kehitettyä. Muunnoksiin kuuluvat komentoajoneuvo ja versiot aseistettuina kahdella 14,5 mm konekiväärillä ja kahdella 23 mm ilmatorjuntatykillä.
Tuotanto loppui vuoden 1962 alussa ja Neuvostoliitossa vaunun korvasi BTR-60-sarja. Komentovaunuina ajoneuvo jäi kuitenkin käyttöön 1980-luvulle asti. Sitä ovat myös käyttäneet useat Varsovan liiton ja muut maat, kuten Afganistan, Albania, Algeria, Bulgaria, Kamputsia, Kiina (tyyppi 56 miehistönkuljetusvaunu), Kongo, Kuuba, Egypti, Intia, Iran, Irak, Pohjois-Korea, Syyria ja muut. Myös Israel käytti sotasaaliiksi saamiaan vaunuja.
Lähteet
- Trewhitt, Philip: Panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot: 300 sotilasajoneuvoa ympäri maailman, s. 217. 2. painos. Suomentanut Petri Kortesuo. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5145-9.
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BTR-152 Wikimedia Commonsissa