BCD-koodi
BCD-koodi (Binary Coded Decimal) on eräs kymmenjärjestelmän lukujen binäärikoodattu esitystapa. Neljällä bitillä voidaan esittää 16 eri arvoa, joten se riittää yhden kymmenjärjestelmän numeron tallentamiseen.
Kaikista yleisin BCD-koodi on 8421-koodi, joka tunnetaan myös nimellä NBCD-koodi (Natural Binary Coded Decimal). BCD-koodilla tarkoitetaan yleensä 8421-koodia sen yleisyyden vuoksi. Nimitys 8421 tulee neljän bitin 2:n potensseista (23 22 21 20).
BCD-koodia käytetään lähinnä kahdella tavalla. Unpacked BCD tarkoittaa että yksi 8-bittinen tavu tallentaa yhden kymmenjärjestelmän numeron, mikä "tuhlaa" 4 bittiä. Packed BCD tarkoittaa, että yhteen tavuun tallennetaan kaksi numeroa. Useat yleiset tietokoneiden suoritinarkkitehtuurit osaavat suoraan käsitellä BCD-koodattuja lukuja.[1]
Desimaali-BCD-koodi -muunnos
Taulukossa on luvut 0-9 ja niitä vastaavat 4-bittiset BCD-koodit. Neljällä bitillä saadaan aikaan myös koodit 1010, 1011, 1100, 1101, 1110 ja 1111, mutta nämä yhdistelmät ovat virheellisiä BCD-koodauksessa ja niitä ei käytetä.
| Desimaali | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 |
| BCD | 0000 | 0001 | 0010 | 0011 | 0100 | 0101 | 0110 | 0111 | 1000 | 1001 |
Katso myös
Lähteet
Floyd, Thomas L.: Digital Fundamentals 7th ed.. Prentice Hall, 2000. englanti