BA-6

BA-6 Kubinkan panssarimuseossa.

BA-6:ta edelesi BA-3. BA-3 oli puolestaan kehitelty BA-I:n pohjalta Oleellinen uusi ero oli 45 millimetrin tykki ja T-26-panssarivaunun tykkitorni. Varaosien hankkimisen helpottamiseksi ja tuontantokulujen pienentämiseksi haluttiin kuitenkin GAZ-kuorma-auton (GAZ-AAA) pohjalle perustuva panssariauto. Lopputuloksena oli BA-6, joka muistutti monilta piirteiltään edeltäjäänsä. BA-6 oli lopulta lähes 1 000 kiloa BA-3:a kevyempi, mikä teki autosta tehokkaamman. Uudet GK-renkaat kestivät jonkin verran luoteja, mutta vähensivät jonkin verran sen huippunopeutta ja toimintasädettä. Toimintasäteen pienenemiseen puututtiin uudella polttoainesäiliöllä. 44 litran säiliön lisäksi BA-6:ssa oli toinen 24 litran polttoainesäiliö. Uudet BA-6-autot otettiin palvelukseen keväällä 1936.[1]

BA-6:n pääase oli 45 millimetrin tykki, jonka lisäksi autossa oli kaksi 7,62 millimetrin DT-pikakivääriä. Panssaroinnin paksuus oli rungon edestä, sivuilta ja päältä kahdeksan millimetriä, alta 4–5 millimetriä ja tornissa kahdeksan millimetriä. Moottori tuotti 40 hevosvoimaa. Huippunopeus oli tiellä 52 km/h. Toimintasäde oli tiellä 265 kilometriä ja maastossa 150 kilometriä. Miehistöön kuului neljä jäsentä.[1]

Noin 15–20 autoa saivat vuonna 1936 uudet 50 hevosvoiman moottorit. Nämä autot tunnettiin nimellä BA-6M. Niiden uusia ominaisuuksia olivat myös myöhemmin BA-10-panssariautossa käytetty tykkitorni, 10 millimetrin panssarointi ja 71-TK-1-radio.[1]

BA-6 Espanjassa.

BA-6-panssariautojen käyttöönoton jälkeen niissä havaittiin useita puutteita ergonomiassa, ilmastoinnissa ja etenkin liikkeellä tulen tarkkuudessa. Näkyvyys autosta oli huono. 35 BA-6 -autoa luovutettiin vuonna 1936 Mongolialle.[1]

Autoja lähetettiin myös Espanjan sisällissotaan osana Neuvostoliiton tukea Espanjan tasavallalle. BA-6-autoja lähettiin Espanjaan kaikkiaan 37 kappaletta. BA-6- ja FAI-panssariautot tuhosivat esimerkiksi useita CV3-tanketteja esimerkiksi Valdemaron ja Madridin suunnilla. Tasavaltalaiset eivät kuitenkaan kyenneet korvaamaan tappioitaan. Vuoden 1938 loppuun mennessä BA-6-autoja oli enää seitsemän. Kaikkiaan sodassa kiinnitettiin huomiota auton moottorin huonoon tehoon ja toimintavarmuuteen. Toisaalta 45 millimetrin tykki osoittautui hyvin toimivaksi. Se pystyi tuhoamaan vihollisen panssariajoneuvoja pitkänkin kantaman takaa vaarantamatta omaa suhteellisen ohutta panssarointiaan.[1]

BA-6-autoja osallistui Halhin-Golin taisteluun Japania vastaan Mongoliassa kesällä 1939. Huomattavaksi puutteeksi osoittautui polttoainesäiliö miehistön tilassa. Osuma säiliöön johti usein auton katastrofaaliseen tuhoutumiseen. Ongelmaan vastattiin BA-10M-autoa suunniteltaessa. Muuten panssariautojen nopeus mahdollisti eri tilanteisiin vastaamisen niiden kehittyessä taistelukentän eri osissa. BA-3- ja BA-6-autoja tuhoutui Mongoliassa kaikkiaan 52 kappaletta.

Toisen maailmansodan alkaessa BA-6-autoja oli jalkaväkiyksiköihin liitetyissä tiedusteluosastoissa. Monia autoja menetettiin sodan ensimmäisten kuukausien aikana, mutta sodan alussa BA-6:n 45 millimetrin tykki oli edelleen tehokas monia saksalaisia panssariajoneuvoja vastaan. Hiljaisemmilla alueilla, kuten Aasian puolella, autoja käytettiin sodan loppupuolelle saakka.[1] Suomi oli vallannut joitakin autoja talvisodan aikana ja jatkosodan alussa. BA-6 tunnettiin Suomessa nimellä BAF B. Noin 10 otettiin palveluskäyttöön Suomen armeijassa. Ne varastoitiin sodan jälkeen ja romutettiin vuonna 1957.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BA-6 Wikimedia Commonsissa