B41

B41-ydinpommi oli amerikkalainen varhainen vetypommi, jota tuotettiin 1960-luvun alkuvuosina ja joka oli palveluskäytössä vuosina 1961–1976. Se oli Yhdysvaltain kaikkien aikojen räjähdysvoimaisin ydinase 25 megatonnin räjähdysteholla. Se oli myös ainoa kolmivaiheinen fuusioase Yhdysvaltojen ydinasearsenaalissa.[1]

B41-ydinpommi

Aseen pituus oli 3,76 metriä ja halkaisija oli 1,32 metriä. Se painoi noin 4 840 kg. Ainoastaan Boeing B-52 Stratofortress ja Boeing B-47 Stratojet kykenivät kuljettamaan ja pudottamaan sen. Siitä oli kaksi eri muunnelmaa: ”likainen” Y1-versio, jossa kolmas fuusiovaihe oli suljettu uraani-238-koteloon, ja ”puhdas” Y2-malli, jossa kotelointi oli lyijyä. Kun vetypommiräjähdyksen tuottamat nopeat neutronit osuvat U-238:aan, sekin fissioituu ja kasvattaa ydinräjähdyksen voimakkuutta mutta myös radioaktiivista laskeumaa.[2]

Kaikkiaan pommeja tuotettiin arviolta 500 kappaletta syyskuun 1960 ja kesäkuun 1962 välillä. Niiden vaiheittainen poisto palveluksesta alkoi jo 1963, kun niitä alettiin korvaamaan B53-ydinpommeilla. Viimeinen B41-ydinpommi poistui käytöstä 1976.