Rockwell B-1 Lancer
Rockwell B-1 Lancer on pitkän matkan strateginen pommikone, jota käyttää Yhdysvaltain ilmavoimat. Yhdessä B-52 Stratofortress -koneiden ja B-2 Spirit -häivepommittajien kanssa se muodostaa Yhdysvaltain pitkän matkan ilmavoimien selkärangan.
B-1 Lancer | |
---|---|
B-1B Tyynenmeren yllä |
|
Tyyppi | Strateginen yliäänipommikone |
Alkuperämaa | Yhdysvallat |
Valmistaja |
North American Rockwell/Rockwell International Boeing |
Ensilento | 23. joulukuuta 1974 |
Esitelty | 1. lokakuuta 1986 |
Tila | Käytössä |
Pääkäyttäjät | Yhdysvaltain ilmavoimat |
Valmistusmäärä |
B-1A: 4 B-1B: 100 |
Valmistusvuodet | 1973–74, 1983–88 |
Historiaa
B-1-projekti alkoi jo vuonna 1965. Tarkoitus oli luoda ääntä nopeampi pitkän matkan pommittaja, joka korvaisi B-58 Hustlerin. Konetyyppiä edelsi XB-70 Valkyrie. Ensimmäinen prototyyppi teki ensilentonsa 23. joulukuuta 1974. Kone pystyi yli 2,5 Machin vauhtiin. Tämä B-1A-malli ei kuitenkaan koskaan päässyt tuotantoon. Projekti lopetettiin vuonna 1977. Yhteensä neljä konetta valmistui.
Presidentti Reagan käynnisti B1-projektin uudelleen vuonna 1981, jolloin tarkoitus oli kehittää uusi häivepommittaja. Tästä syntyikin sittemmin B-2 Spirit. B-1-koneen kehitystä jatkettiin omaan suuntaansa, ja konetyyppi teki ensilentonsa lokakuussa 1984. Ensimmäinen kone luovutettiin kesäkuussa 1985. Koneen hinnaksi muodostui noin 200 miljoonaa dollaria kappaleelta. USAF:llä on seitsemisenkymmentä B-1-konetta käytössä, tähän mennessä on 100 lentokonetta valmistettu tyyppiä B-1B. Koneessa on muuttuvageometrinen siipi, eli tilanteen mukaan sen siivet joko levitetään tai vedetään koneen runkoa vasten (yliääninopeudessa).
Kone suunniteltiin lentämään matalalla maastoa seuraten suurella nopeudella ja tunkeutumaan kohteeseen tutkan alapuolelta. Koneen suunnittelussa on myös jonkin verran tavoiteltu häiveominaisuuksia, ja sen tutkamaalipinta on koneen kokoon nähden pieni mutta huomattavasti suurempi kuin varsinaisissa häivekoneissa F-117:ssä, B-2:ssa ja F-22:ssa
Kone pystyy kantamaan suuremman asekuorman kuin B-52.
Koneen virallinen kutsumanimi on Lancer, mutta lentäjille se on "Bone" (B one).
Toimintaan B-1 osallistui ensi kerran Irakissa joulukuussa 1998 (Operaatio aavikkokettu). Sen jälkeen konetta on käytetty Kosovossa, Afganistanissa ja Irakissa. Vuonna 2014 kone suoritti pommituslentoja Isis-järjestöä vastaan ainakin Kobanên kaupungin hallinnasta käytyjen taisteluiden aikana.
Tekniset tiedot
Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 4
- Pituus: m 44,81
- Kärkiväli: 41,67 m suorana, 23,84 m taitettuna
- Korkeus: m 10,36
- Siipipinta-ala: m² 181,2
- Tyhjäpaino: kg 87 100
- Lentopaino: kg 148 000
- Suurin lentoonlähtöpaino: 216 000 kg
- Voimalaite: × General Electric F101-GE-102 -suihkumoottoria; 64,94 kN per moottori kuivana, 136,92 kN jälkipolttimella 4
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: km/h (Mach 1,25) 1 329
- Lentomatka: 12 000 km ilman välitankkausta, 5 543 km keskimääräisellä pommikuormalla
- Lakikorkeus: 18 300 m
- Siipikuormitus: kg/m² 816
- Teho-painosuhde:
Aseistus
- 3 pommikuilua, max 34 000 kg; Mahdollisia kuormia:
- 84 × Mk-82
- 84 × Mk-62
- 30 × CBU-87/89
- 30 × CBU-97
- 30 × CBU-103/104/105 WCMD
- 24 × GBU-31 JDAM GPS
- 24 × Mk 84
- 24 × AGM-158 JASSM
- 24 × AGM-69 SRAM, ydinase, poistettu 1993
- 12 × AGM-154 JSOW
- Toisin kuin muut pommikoneet, B-1 voi kantaa useita erityyppisiä pommeja samanaikaisesti (yhtä lajia kussakin pommikuilussa).
- 6 ulkopuolista kiinnityspistettä (27 000 kg) – START-sopimus rajoittaa käyttöä.