Båstadin kunta
Båstadin kunta (ruots. Båstads kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen ja Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Båstad.[3]
| Båstadin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne ja Halland |
| Keskustaajama | Båstad |
| Kuntakoodi | 1278 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 217,13 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 15 413 |
| – Väestötiheys | 71 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 217,13 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 413 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunta tunnetaan perunan tuottajana sekä rikkaiden kesäasukkaidensa ansiosta. Heinäkuisen tennisviikon aikana niemimaalla vierailee jopa 250 000 henkeä, kun Swedish Open -turnaus pelataan siellä.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 105,04 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 48,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Båstad sai epäselvät muodolliset kauppalanoikeudet vuonna 1858. Vuonna 1900 Båstadin maalaiskuntaan perustettiin Båstadin kauppalan taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1931 Malenin taajaväkinen yhdyskunta. Koko maalaiskunta muutettiin vuonna 1936 Båstadin kauppalaksi, jolloin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Förslövsholm (Förslöv ja Grevie)
- Karup (Hasslöv, Skummeslöv ja Östra Karup i Hallands län)
- Västra Bjäre (Hov, Torekov ja Västra Karup)
Näistä Karup sijaitsi Hallandin läänissä. Torekovin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin uudistuksessa, mutta Båstadin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 muodostettiin Båstadin kunta yhdistämällä kauppala sekä Förslövsholmin ja Västra Bjären maalaiskunnat. Karupin maalaiskunta jaettiin ja Östra Karup liitettiin Hallandin läänistä Kristianstadin lääniin osaksi Båstadin kuntaa.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 665 | 11,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 298 | 2,1 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 797 | 5,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 11 613 | 80,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 72 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 52 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 187 006 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 282 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 17,0 %
- 18–64-vuotiaat: 54,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 28,3 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 5,1 | 5,3 | |
| jalostus | 31,5 | 22,9 | |
| palvelut | 61,4 | 69,7 | |
| tuntematon | 2,0 | 2,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 6 650 | 6 459 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 103,0 | ||
Taajamat
Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 206 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Båstad | 4 961 |
| 2 | Förslöv | 2 085 |
| 3 | Torekov | 863 |
| 4 | Grevie | 788 |
| 5 | Östra Karup | 594 |
| 6 | Västra Karup | 582 |
| 7 | Vejbystrand* | 199[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Vejbystrandin taajamassa on 2 721 asukasta, ja se kuuluu pääosin Ängelholmin kuntaan.[17] Förslövin taajaman nimenä on joskus ollut myös Förslövsholm.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Eskilstorp och Hemmeslövs gård
- Hov
- Kattvik
- Killebäckstorp
- Perstorp + Svenstorp
- Rammsjö
- Rammsjöstrand
- Storahults strand
- Ängelsbäck
- Ängelsbäcksstrand och Segeltorpsstrand
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Axelstorp
- Glimminge plantering
- Hallavara
- Södra Karstorp + Vantinge
- Ängalag + Svenstorp
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Båstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 10 | 11 | 13 | 16 | 15 | 14 | 14 | 16 | 12 | 11 | 13 | 13 | 10 | 10 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 22 | 20 | 17 | 15 | 12 | 12 | 11 | 12 | 8 | 6 | 6 | 6 | 5 | 6 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 5 | 5 | 5 | 4 | 8 | 8 | 6 | 6 | 5 | 6 | 4 | 3 | 3 | 4 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 4 | 4 | 2 | 1 | 1 | 1 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 4 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 11 | 10 | 9 | 10 | 10 | 10 | 8 | 11 | 6 | 7 | 7 | 6 | 6 | 6 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 3 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 2 | 5 | 2 | 1 | 1 | 6 | 2 | 4 | 6 | 8 | 7 | 9 | 9 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Båstadin piiri
- Förslövin piiri
- Grevien piiri
- Hovin piiri (Skåne)
- Torekovin piiri
- Västra Karupin piiri
- Östra Karupin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Båstad-Östra Karup
- Förslöv-Grevie
- Västra Karup-Hov
- Torekov
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Båstad
- Förslöv
- Grevie
- Hov
- Torekov
- Västra Karup (Karup i Bjäre)
- Östra Karup (Karup i Höks härad)
Kirkot
Förslövin kirkko
Grevien kirkko
Hovin kirkko
Mariakyrkan
Torekovin kirkko
Västra Karupin kirkko
Östra Karupin kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.12.2021. (ruotsiksi)
- Båstad Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Ilta-Sanomat 11.7.2007, s. 34–35: Samppanja virtaa Ruotsin Rivieralla.[vanhentunut linkki]
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.12.2021. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
