Azerin kieli
Azerin kieli (azeriksi Azərbaycan dili) on etupäässä Azerbaidžanin tasavallassa ja Iraniin kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa asuvien azerien puhuma turkkilainen kieli. Se on Azerbaidžanin tasavallan virallinen kieli.
| Azeri | |
|---|---|
 Azerin puhuma-alue |
|
| Oma nimi |
Azərbaycan dili Азәрбајҹан дили آذربایجان دیلی |
| Tiedot | |
| Alue |
 Azerbaidžan Iran Venäjä (Dagestan) Georgia Irak Turkki |
| Virallinen kieli |
Azerbaidžan |
| Puhujia | noin 30 000 000 |
| Kirjaimisto |
latinalainen (Azerbaidžanissa) arabialainen (Iranin Azerbaidžanissa) kyrillinen (Dagestanissa) |
| Kielenhuolto | Azerbaidžanin tiedeakatemia[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta |
turkkilaiset kielet eteläturkkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | az |
| ISO 639-2 | aze |
| ISO 639-3 | aze |
|
Ohje
|
|
Azerbaidžanin ja Iranin lisäksi azeria puhutaan Dagestanissa, Georgiassa, Irakissa ja Turkissa. Äidinkielenään sitä puhuu arviolta 30 miljoonaa ihmistä.
Azeri kuuluu turkkilaisten kielten lounaisryhmään. Se on muodostunut varhaisella keskiajalla kiptšakkien ja oguusien puhumien murteiden pohjalta.[2] Lähin sukukieli on turkki, josta azeri erottuu muun muassa ä-äänteen ja runsaiden persialaislainojen perusteella. Kieli jakautuu neljään murreryhmään.[3]
Historian saatossa kielestä on käytetty myös nimitystä turkki. Nimitys azeri vakiintui, kun kielen viralliseksi nimeksi tuli Azerbaidžanin neuvostotasavallassa Stalinin määräyksestä azeri.[4]
Oikeinkirjoitus ja fonologia
Azerin vanha kirjakieli syntyi 1200-luvulla. Nykyinen kansankieleen pohjautuva kirjakieli muodostui 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kirjoitusjärjestelmä perustui vanhastaan arabialaiseen kirjaimistoon. Neuvostoliittoon kuuluneessa Azerbaidžanissa siirryttiin vuonna 1929 latinalaiseen ja vuonna 1940 kyrilliseen kirjaimistoon, jota täydennettiin lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, ҝ, һ ja ј.[5] Vuonna 2001 Azerbaidžanissa otettiin käyttöön turkin kaltainen latinalainen kirjoitusjärjestelmä[6], johon sisältyy lisäksi kirjain ə. Iranissa käytetään edelleen arabialaista ja Dagestanissa kyrillistä kirjaimistoa.lähde?
Konsonantit
| Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Palatoalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||||
| Klusiili | p | b | t | d | ʧ | ʤ | c | ɟ | k | g | ||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | h | ||
| Approksimantti | l | j | |||||
| Tremulantti | ɾ |
Lähde:[7]
Lähteet
- Institute of Linguistics Azerbaijan National Academy of Sciences. Arkistoitu 31.8.2021. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
- Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 160. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2. (venäjäksi)
- Baskakov, N. A.: Tjurkskije jazyki, s. 139–140. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9. (venäjäksi)
- Azerbaijan – Encyclopaedia Iranica iranicaonline.org. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
- Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 50–51. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
- Changing the Alphabet in Azerbaijan BBC Witness. BBC World Service. Viitattu 11.3.2018. (englanniksi)
- Azerbaijani language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
