Avoir fiscal

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä otettiin käyttöön Suomen yritysverotuksessa vuonna 1990.[5] Käyttöönotosta oli päätetty vuonna 1988 (29.12.1988/1232).[6][3] Avoir fiscal -järjestelmän käyttöönottoa perusteltiin sillä, että sen avulla yrityksiin jää enemmän omaa pääomaa ja velkaantuneiden suomalaisten yritysten omavaraisuusasteet kohoaisivat kansainvälisille tasoille kestämään lamoja ja laskusuhdanteita ja mahdollistamaan uudet investoinnit ja innovaatiot.[7] Avoir fiscalin tarkoituksena oli varmistaa, että osakeyhtiötä verotetaan jakamastaan voitosta vain kerran.[4]

Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä yrityksen jakamien voittojen verotus oli kytketty yrityksen omistajan henkilökohtaiseen verotukseen. Osinkoa ja siihen liittyvää yhtiöveron hyvitystä verotettiin osingonsaajan tulona. Jos osinkoa verotettiin kokonaisuudessaan pääomatulona, osakkeenomistaja ei maksanut lainkaan veroa saamistaan osingoista, sillä pääomatuloveroprosentti oli yhtä suuri kuin yhtiöveroprosentti.[4] Osingonsaajalla oli oikeus saada verovuonna saamansa osingon perusteella yhtiöveron hyvitys, jonka suuruus oli 29/71 osingosta eli tuloverolain määräämä vähimmäismäärä jaetusta osingosta (23.12.1999/1224). Avoir fiscaliin liittyi lisäksi se, että liikaa maksettu yhtiövero saatiin veronpalautuksena.[3] Osingosta ei siis välttämättä maksettu lainkaan veroa ja tähän yhdistettiin ajatus, että verotettu voitto on osakkaiden rahaa, otettiin se ulos tai ei. Avoir fiscal suosi palkan nostamista osinkoina ja yrittäjät alkoivat toimia näin.[8]

Avoir fiscal päättyi Suomessa vuonna 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä.[9] Avoir fiscalista luovuttiin Suomessa, koska EY:n tuomioistuin päätti, että Suomen ”yhtiöveron hyvitysjärjestelmä” ei noudattanut Euroopan unionin veroperiaatteita.[10] Saksa oli jo luopunut vastaavasta ja samaan aikaan vasemmiston ehto varallisuusverosta luopumiselle oli paluu kahdenkertaiseen osinkojen verotukseen.[8]

Avoir fiscalista luopumisen jälkeen suomalaisten yhtiöiden jakamaa voittoa on verotettu kahdesti, ensin yhtiön osalta voittona ja sitten osingonsaajan osalta osinkona. Avoir fiscalista luopuminen monimutkaisti verotusta.[11][12]

• Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Osinkoverojärjestelmien kehitys ja niiden vaikutus osingonsaajan verotukseen (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF)
• Pellervon taloustutkimus: Dynamic Dividend Behaviour of Finnish Firms and Dividend Decision under Dual Income Taxation (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF) (englanniksi)