Avoin oppiminen

Avoin oppiminen on suuntaus, joka pyrkii laajentamaan oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille. Sillä tarkoitetaan usein digitaalista teknologiaa hyödyntävää oppimista, opetusta ja niiden suunnittelua. Keskeisiä teemoja avoimessa oppimisessa ovat muun muassa avoimet oppimateriaalit ja avoimet oppimiskäytänteet, kuten opetuksen yhteiskehittäminen, avoimet arviointimenetelmät, avointen oppimateriaalien käyttö ja avoimet verkkokurssit.[1]

Käsite avoin oppiminen on jatkuvasti kehittyvä. Sen virallinen suomenkielinen määritelmä muodostettiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan avoimen oppimisen asiantuntijaryhmässä alkuvuodesta 2019. Avoimella oppimisella tarkoitetaan samaa suuntausta kuin englannin kielen open education -termillä. Open education -termi on kansainvälisessä kirjallisuudessa laajempi kuin suomen kielen avoin koulutus -termi, minkä vuoksi määritelmässä päädyttiin kääntämään open education avoimeksi oppimiseksi. Englanninkielinen open learning -termi viittaa avoimen oppimisen tutkimustraditiossa usein etäopetukseen ja on siksi liian suppea. Tieteen termipankissa on seuraava määritelmä: [2]

“Avoin oppiminen on suuntaus, jonka tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille madaltamalla esteitä sekä lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä avoin oppiminen on oppimista, joka tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Avoin oppiminen tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen ja se monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä.”

Avoimen oppimisen ulottuvuudet

Euroopan komission raportti ”Opening up Education” esittelee avoimen oppimisen viitekehyksen. Se muodostuu kuudesta ydinulottuvuudesta ja neljästä poikittaisulottuvuudesta. Ydinulottuvuudet vastaavat kysymykseen ”mitä avoin oppiminen on?” ja poikittaiset ulottuvuudet siihen, ”miten avointa oppimista toteutetaan?”. Eri ulottuvuudet kattavat oppimisen avoimuuden eri osa-alueita ja ovat yhteydessä toisiinsa. Viitekehys on työkalu avoimen oppimisen kehittämiseen instituutioissa. Viitekehys mahdollistaa avoimen oppimisen nykytilan ja kehitystarpeiden tarkastelun ja on työkalu avoimen oppimisen edistämiseksi.[3]

Viitekehyksen mukaan avoin oppiminen muodostuu ydinulottuvuuksista, jotka ovat 1) oppimaan pääsy, 2) oppimisen sisältö, 3) opetuskäytännöt (pedagogiikka), 4) oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen, 5) oppimisen yhteistyö ja 6) avoin tutkimus sekä poikittaisulottuvuuksista 1) strategia, 2) teknologia, 3) johtaminen ja 4) laatu. [3] 

Avoin oppiminen Suomessa

Suomessa avointa oppimista edistetään osana avointa tiedettä. Avoimen tieteen koordinaation[4] yhteydessä toimii Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmä, joka kokoaa asiantuntijoita Suomen eri korkeakouluista. Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmä on edistänyt avointa oppimista tekemällä Avoimen oppimisen linjauksen[5], jonka ensimmäinen avoimia oppimateriaaleja koskeva osio on ilmestynyt. Lisäksi asiantuntijaryhmä on tehnyt useita aiheeseen liittyviä suosituksia ja toteuttanut viestintää aiheesta.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. Usein kysytyt kysymykset Avoin tiede. Viitattu 19.3.2022.
  2. Avoin tiede:avoin oppiminen – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 4.1.2022.
  3. European Commission. Joint Research Centre.: EUR 27938 - Opening up Education: support framework for higher education institutions.. LU: Publications Office, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.1.2022).
  4. Avoimen tieteen koordinaatio
  5. Avoimen oppimisen linjaus
  6. Avoimen tieteen koordinaatio: Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmä avointiede.fi. Viitattu 11.1.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.