Avoin hallinto

Avoin hallinto (engl. open governance) tarkoittaa hallinnon toimien avoimuutta, tiedon saatavuutta, vastaanottavaisuutta uusille ideoille ja vaatimuksille, sekä kansalaisten osallistavuutta.[1] Lisäksi tärkeäksi katsotaan datan ja ohjelmistojen avoimuus sekä avoin kehitys, eli kansalaisten päästäminen vaikuttamaan myös lainsäädäntö ja päätöksenteko prosesseissa.[2] Suomessa on suositus käyttää julkihallinnossa avointa dataa ja ohjelmistoja.[3][4] Julkisuusperiaate on julkishallinnon avoimuuden perusta.[5]

Vuonna 2012 Suomi liittyi avoimen hallinnon kumppanuushankkeeseen[6] ja on siitä alkaen muutaman vuoden välein julkaisut toimintaohelmia ja toimeenpannut niitä.[7][8] Neljännen avoimen hallinnon toimintaohjelman toimeenpano käynnistyi 14.9.2019.[7] Avoin hallinto, avoimuus ja osallisuus on myös vahvasti mukana Marinin hallituksen hallitusohjelmassa.[9][10]

Historia

Hallinnon läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden konsepti voidaan jäljittää antiikin Kreikkaan 500-luvulla eaa. Ateenassa eri instituutiot sääntelivät virkamiesten käyttäytymistä ja tarjosivat kansalaisille mahdollisuuden ilmaista valituksensa heitä kohtaan. Eräs tällainen instituutio, euthyna, piti virkamiehiä otteessaan ja pakotti heidät antamaan kansalaiskokouksen edessä selvityksen kaikesta, mitä he olivat kuluvan vuoden aikana tehneet.[11]

Avoin hallinto nähdään laajalti nykyisen demokraattisen käytännön keskeisenä tunnusmerkkinä, ja se liitetään usein tiedonsaantivapauteen. Skandinaaviset maat ottivat mahdollisesti ensimmäisenä käyttöön tiedonsaantivapauden lainsäädäntö, modernin lainsäädännön alkuperän juontaessa juurensa 1700-luvulle, ja Suomessa avoimuuden omaksumisen jatkuessa itsenäistymisen vuonna 1917 jälkeen, hyväksymällä laki virallisten asiakirjojain julkisuudesta vuonna 1951.[12] Kyseinen laki puolestaan korvattiin se julkisuuslalla vuonna 1999.[13]

Organisaatiot

Open Government Partnership (OGP) on vuonna 2011 perustettu organisaatio, jonka tavoite on edistää hallinnon avoimuutta. Vuoteen 2022 mennessä, OGP:lla on 77 osallistujamaata, joiden hallitukset ja muu hallinto, yhdessä kansalaisten kanssa, työskentelevät kehittääkseen ja toteuttaakseen avoimia hallintouudistuksia.[14] Suomi on organisaation jäsen.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Avoimen-hallinnon-tukipaketti.pdf Valtiovarainministeriö.
  2. Douglas Rushkoff: Open Source Democracy: How Online Communication is Changing Offline Politics. Demos, 2003. ISBN 978-1-84180-113-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.3.2022). en
  3. JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa Suomidigi. Viitattu 8.3.2022.
  4. JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa Suomidigi. Viitattu 8.3.2022.
  5. Ajantasainen lainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 finlex.fi. Edita. Viitattu 7.3.2022.
  6. Finland Open Government Partnership. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  7. Toimintaohjelmat - Avoinhallinto.fi avoinhallinto.fi.
  8. Toimeenpano - Avoinhallinto.fi avoinhallinto.fi.
  9. Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Viitattu 8.3.2022.
  10. IV avoimen hallinnon kansallinen toimintaohjelma - Avoin-hallinto_IV_toimintaohjelma_2021.pdf avoinhallinto.fi.
  11. Deirdre Dionysia von Dornum: The Straight and the Crooked: Legal Accountability in Ancient Greece. Columbia Law Review, 1997-06, 97. vsk, nro 5, s. 1483-1518. doi:10.2307/1123441. JSTOR 1123441. Artikkelin verkkoversio.
  12. Säädökset alkuperäisinä: Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta 83/1951 finlex.fi. Viitattu 8.3.2022.
  13. Ajantasainen lainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 finlex.fi. Viitattu 8.3.2022.
  14. Members Open Government Partnership. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.