Avgó (Kythera)

Jooniansaarten saariryhmässä sijaitseva Avgó muodostaa yhdessä lähisaartensa kanssa Kytheran kunnan, joka kuuluu Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen.[4] Avgón pinta-ala on 0,22 neliökilometriä, ja saaren korkein kohta on 208 metriä merenpinnan yläpuolella. Saarella on hyvin jyrkkiä kallionjyrkänteitä.[2]

Luola Avgólla.

Avgó muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten Dragonéran, Antidragonéran, Prasonísin, Fidonísin, Kapéllon ja Koufón asumattomien kalliosaarten kanssa. Alueella on kokoa 53,9 neliökilometriä.[5][6] Natura 2000 -alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Esimerkiksi vuonna 2000 Prasonísin saarelle haaksirikkoutui alus, josta mereen päässyt raskas polttoöljy aiheutti laajan alueen saastumisen. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tulipalot uhkaavat ovat suojelualuetta.[1]

Avgó on pinnanmuotojensa ja vaikean lähestyttävyytensä ansiosta säilynyt suhteellisen koskemattomana. Samojen seikkojen vuoksi siellä tehdyt kasvillisuustutkimukset ovat puutteellisia ja tutkimuksia on tehty vain pienellä alalla. Kaikkiaan saarelta on löydetty 14 eri taksonia.[2] Avgólla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa suolakkokasveja, kuten Caryophyllales-lahkoon kuuluva Frankenia hirsuta ja maitteiden sukuun kuuluva vihmamaite. Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi phryganan lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta, vaikka saa yhä suolapärskeitä. Sisimmällä vyöhykkeellä kasvaa enimmäkseen phryganan kasvilajeja.[1][7]

Saarella kasvaa esimerkiksi kaunokkien sukuun kuuluva Centaurea redempta ssp. cytherea, sikojuurten sukuun kuuluva Scorzonera cretica ja sauramojen sukuun kuuluva Anthemis scopulorum, jotka ovat kotoperäisiä lajeja Kreikassa.[8]

Avgón kerrotaan muistuttavan muodoltaan Uranoksen sukuelimiä, jotka titaani Kronos leikkasi irti kreikkalaisen mytologian mukaan ja heitti mereen. Merestä nousi rakkauden jumalatar Afrodite. Kytheran asukkaat kertovat rakkauden jumalatar Afroditeen syntyneen Avgólla.[3]

• Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
• GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 11.3.2012. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

• Avgó Wikimapiassa (englanniksi)

Jooniansaaret

Pääsaaret	Ithaka Kefaloniá Korfu Kythera Lefkas Paxós Paxoí Zákynthos
Alisaariryhmät	Diapontiset saaret Diákopo Diáplo Ereikoússa Mathráki Othonoí Ekhinadit Drakonéra Kalógiros Karlonísi Lamprinós Mákri Módi Oxeía Petalás Pontikós Prováti Sofía Vromónas Oinoússes Sapiéntza Schíza Venétiko Strofadit Árpyia Stamfáni Tilevoḯdes Arkoúdi Átokos Kálamos Kastós Kýthros Madourí Meganísi Skorpiós Spárti Thiliá
Muut pienemmät saaret	Agía Marína Ágios Nikólaos Antidragonéra Antikythera Antípaxos Avgó Dragonéra Kalonísi Lazaréto Marathonísi Megálo Mourteméno Moúrtos Panagía Peristerés Pontikonísi Poréti Porí Próti Sfaktiría Vído