Avestan kunta

Avestan kunta (ruots. Avesta kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Avesta.[3]

Avestan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Taalainmaan lääni
Maakunta Taalainmaa
Keskustaajama Avesta
Kuntakoodi 2084
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 613,16 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 23 067
 – Väestötiheys 37,2 as./km²









Nordanön taajama ilmakuvassa.

Kunnan maapinta-ala on 613,16 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 23 067 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 94,67 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1863 uudet kunnallislait astuivat voimaan. Tuolloin nykyisen Avestan kunnan alueella sijaitsivat Folkaren kihlakuntaan kuuluneet Avestan, Byn, Folkärnan ja Grytnäsin pitäjät, joista jokaisesta muodostettiin oma maalaiskunta. Avestan maalaiskuntaan perustettiin Avestan taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1889 ja Folkärnan maalaiskuntaan Krylbron taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1904. Vuonna 1907 koko Avestan maalaiskunta muutettiin Avestan kauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1919 kauppala muutettiin Avestan kaupungiksi. Samana vuonna Folkärnan kunnan taajama-alueet erotettiin Krylbon kauppalaksi.

Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa. Avestan kuntablokissa kuntaliitos toteutettiin jo vuonna 1967, jolloin Avestan kaupunki ja Krylbon kauppala yhdistettiin Byn, Folkärnan ja Grytnäsin maalaiskuntien kanssa. Uusi kunta oli muodollisesti kaupunki, kunnes se vuonna 1971 muutettiin nykyiseksi Avestan kunnaksi.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Avestan kaupungin vaakuna. Myös Krylbon kauppalalla ja kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

  • Krylbon kauppala
    Krylbon kauppala
  • Folkärnan maalaiskunta
    Folkärnan maalaiskunta
  • Grytnäsin maalaiskunta
    Grytnäsin maalaiskunta

Väestönkehitys
Avestan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 24 412
1955
  
 27 710
1960
  
 29 156
1965
  
 29 431
1970
  
 28 031
1975
  
 27 153
1980
  
 26 376
1985
  
 24 969
1990
  
 24 832
1995
  
 24 010
2000
  
 22 375
2005
  
 21 954
2010
  
 21 583
2015
  
 22 781
2020
  
 23 067
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 752 16,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 715 3,1
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 599 7,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 16 715 73,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 906 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 358 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 934 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 17,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,9 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,1 2,2
  jalostus 40,8 38,4
  palvelut 56,3 58,6
  tuntematon 0,7 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 204 9 867
  työpaikkaomavaraisuus 103,4

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 494 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Avesta14 506
2Horndal1 114
3Fors827
4Nordanö435
5Näs bruk207

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[16]

  • By
  • Hede
  • Igeltjärna + Brovallen (delar av)
  • Jularbo
  • Korskrogen
  • Lund + Gammelgård + Folkärna
  • Sonnboåsen
  • Stora Dicka
  • Södra Kyrkbyn
  • Östanbyn

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[17]

  • Fornby
  • Nickarvet

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Avestan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 2 3 4 5 5 4 6 4 5 5 9 9 5 9 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 14 12 10 8 7 8 9 7 4 5 4 3 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 3 3 2 4 3 3 2 1 3 2 2 1 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 1 2 2 1 2 2 1 1 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 3 2 3 2 2 2 2 1 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 26 27 28 28 26 22 20 22 17 16 17 18 21 19 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 3 4 4 7 6 6 5 4 3 2 2 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 4 5 4 2 2 3 3 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[19] 49 49 49 49 49 49 49 49 41 41 41 41 41 44 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Avestan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Avestan piiri
  • Byn piiri
  • Folkärnan piiri
  • Grytnäsin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Avesta
  • By
  • Folkärna
  • Grytnäs

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Avesta
  • By
  • By kbfd
  • Folkärna
  • Folkärna kbfd
  • Grytnäs
  • Horndals kbfd
  • Krylbo kbfd

Kirkot
  • Avestan kirkko
    Avestan kirkko
  • Byn kirkko
    Byn kirkko
  • Folkärnan kirkko
    Folkärnan kirkko
  • Grytnäsin kirkko
    Grytnäsin kirkko
  • Horndalin kirkko
    Horndalin kirkko
  • Krylbon kirkko
    Krylbon kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.11.2021. (ruotsiksi)
  3. Avesta Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.11.2021. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Taalainmaan läänin kunnat
    Avestan kunta • Borlängen kunta • Falunin kunta • Gagnefin kunta • Hedemoran kunta • Leksandin kunta • Ludvikan kunta
    Malung-Sälenin kunta • Moran kunta • Orsan kunta • Rättvikin kunta • Smedjebackenin kunta • Säterin kunta • Vansbron kunta • Älvdalenin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.