Avery Brundage

Avery Brundage (28. syyskuuta 1887 – 8. toukokuuta 1975) oli yhdysvaltalainen urheilija, taidekeräilijä, hyväntekeväisyyden harrastaja ja Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja 1952–1972.

Avery Brundage
Kansainvälisen olympiakomitean 5. puheenjohtaja
1952–1972
Edeltäjä Sigfrid Edström
Seuraaja Michael Morris, paroni Killanin
Henkilötiedot
Syntynyt28. syyskuuta 1887
Yhdysvallat Detroit, Michigan, Yhdysvallat
Kuollut8. toukokuuta 1975 (87 vuotta)
Saksa Garmisch-Partenkirchen,Saksan liittotasavalta
Ammatti liikemies
Puoliso Marianne Charlotte Katharina Stefanie Reuss
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Brundage syntyi Detroitissa. Hän opiskeli insinööriksi Illinois'n yliopistossa ja valmistui 1909. Muutaman vuoden kuluttua Brundage perusti Avery Brundage Companyn, joka toimi Chicagon kaupungissa ja sen ympäristössä vuoteen 1947.

Brundage oli myös yleisurheilija. Hän osallistui Tukholman olympialaisiin 1912. Hänestä tuli Yhdysvaltain olympiakomitean puheenjohtaja 1928.

Avery Brundage torjui ehdotuksen, että Yhdysvallat boikotoisi Berliinin olympialaisia 1936 Saksan juutalaisvainojen vuoksi. Brundagesta tuli Kansainvälisen olympiakomitean jäsen Berliinin olympialaisten aikana.

Kun Kansainvälisen olympiakomitean silloinen puheenjohtaja belgialainen Henri de Baillet-Latour kuoli toisen maailmansodan aikana, Brundagesta tuli Kansainvälisen olympiakomitean varapuheenjohtaja 1945. Kun Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja ruotsalainen Sigfrid Edström jäi eläkkeelle 1952, Brundagesta tuli hänen seuraajansa.

Brundagen ensimmäinen merkittävä asema Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajana oli vuoden 1968 kesäolympialaisissa, jotka järjestettiin Méxicossä, kun kaksi Yhdysvaltain olympiaurheilijaa, Tommie Smith ja John Carlos, esittivät Yhdysvaltoihin kohdistuneen tunnetun vastalauseen mustien ihmisoikeusliikkeen nimissä.

Brundage muistetaan Münchenin olympialaisista. Musta syyskuu -niminen palestiinalainen terroristijärjestö otti panttivangiksi yksitoista israelilaista olympiaedustajaa. Brundage päätti jatkaa olympialaisia panttivankidraamasta huolimatta. Brundage sai paljon arvostelua toimestaan. Brundage jäi eläkkeelle Münchenin olympialaisten jälkeen. Hänen seuraajakseen tuli irlantilainen Michael Morris, paroni Killanin.

Brundagelle myönnettiin 9. maaliskuuta 1955 Suomen Urheilun kultainen ansioristi.[1]

Brundage oli myös taiteenkerääjä kohteena erityisesti aasialainen ja itämainen taide. Hänen kuolemansa jälkeen taulut peri San Franciscon taidemuseo. Brundage kuoli 1975 Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa.

Julius Lippert, Avery Brundage ja Theodor Lewald Berliinissä 1936.

Lähteet
  1. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1956, s. 353. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1955.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.