Avaruusluotain

Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.[1] Sitä ohjataan Maassa olevasta lennonohjauskeskuksesta mutta jo pelkästään väistämättömän viiveen takia niissä on myös runsaasti autonomista toimintakykyä. Luotain on tyypillisesti ohilento-, kiertolais- (ts. satelliitti) iskeytymis- tai laskeutumisluotain tai jokin näiden yhdistelmä.

Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta.

Kun avaruusluotain laukaistaan avaruuteen, saa se raketilta tarpeeksi suuren pakonopeuden pystyäkseen poistumaan Maan painovoimakentästä. Avaruusluotaimet lähetetään yleensä tutkimaan yhtä tai muutamaa tiettyä kohdetta avaruudessa, joista tieteilijät haluavat lisää tietoa.

Ohilennon, kiertoradalle asettumisen ja iskeytymisen lisäksi luotain voi myös laskeutua tai sisältää erillisen laskeutuja-osan, joka kohteen lähellä irtoaa muusta luotaimesta ja laskeutuu tutkittavan kohteen pinnalle. Pinnalle laskeutunut tutkimuslaite yleensä välittää tietonsa kiertoradalle jääneeseen luotaimeen, joka edelleen välittää tiedon Maahan. Laskeutujan oma radiolähetin ei yleensä ole tarpeeksi voimakas välittämään tietoa suoraan Maahan. Hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on Saturnusta ja sen kuuta Titania tutkimaan lähetetty Cassini-Huygens. Marsiin lähetetyt kulkijat Spirit ja Opportunity voivat viestiä Maahan jo aikaisemmin Marsin kiertoradalla lähetetyn Mars Global Surveyor -kiertolaisen kautta.

Avaruusluotaimia on lähetetty tutkimaan useita Aurinkokunnan planeettoja, pikkuplaneettoja, asteroideja sekä komeettoja. Ensimmäinen Aurinkokunnasta poistuva luotain on Voyager 1.