Avarian kaanikunta

Avarian kaanikunta oli Dagestanin keskiosassa 1100-luvun lopusta 1800-luvulle saakka sijainnut feodaalivaltio.[1] Sen keskuspaikkana toimi Hunzahin kylä.[2] Avaarit kutsuivat valtiota Hunzahin kaanikunnaksi.[3]

Kaanikunta syntyi varhaiskeskiaikaisen Seririn kuningaskunnan tilalle.[1] 1500-luvulta lähtien se oli yksi Dagestanin voimakkaimmista valtioista. Kuuluisin hallitsija oli vuonna 1634 kuollut Umma-kaani, jonka valta ulottui Carin ja Balakənin alueelle nykyisen Azerbaidžanin luoteisosaan. Hänen aikanaan laadittiin kaanikunnan lakikokoelma.[4] Maassa ei ollut yhtenäistä hallintojärjestelmää, vaan kaani ratkaisi itse kaikki sisäiset ja ulkoiset kysymykset sekä toimi myös tuomarina.[3]

1700-luvulla Avarian kaanit tekivät jatkuvia ryöstöretkiä Taka-Kaukasiaan.[5] Vuosina 1776–1801 hallinneen Umma-kaani II:n aikana[3] Širvanin, Şəkin, Quban, Bakun ja Derbentin kaanit, Georgian kuningas Erekle II sekä turkkilaisten asettama Akhaltsikhen pašša maksoivat hänelle veroa turvatakseen alueensa. Venäläiset löivät Umma II:n joukot Iorijoen rannalla vuonna 1800.[5] Hänen seuraajansa Sultan-Ahmed vannoi vuonna 1803 uskollisuudenvalan Venäjän keisarikunnalle.[6]

Venäjän Kaukasian-armeijan komentajan Aleksei Jermolovin kovaotteinen politiikka nostatti vuonna 1818 Dagestanin hallitsijat Sultan-Ahmedin johtamaan kapinaan, joka kukistettiin verisesti.[7] Jermolov asetti kaaniksi Sultan-Ahmedin serkun Surhain. Hunzahin vallannut imaami Gamzat-bek surmasi hänet perheineen Kaukasian sodan aikana vuonna 1834.[8] Šamilin johtaman Dagestanin ja Tšetšenian imaamikunnan kukistuttua vuonna 1859 venäläiset perustivat kaanikunnan uudelleen ja nimittivät sen hallitsijaksi entisten kaanien sukulaisen Ibrahimin.[5] Kaanikunta lakkautettiin vuonna 1864 ja sen alueesta muodostettiin Avarian piirikunta.[1]

Nykyään Avaria-nimitystä käytetään avaarien ja heidän sukukansojensa asuttamasta Dagestanin vuoristoseudusta.[9] Vastaava avaarinkielinen nimitys on Avaristan (Аваристан).[10]