AV-kääntäminen
AV-kääntäminen eli audiovisuaalinen kääntäminen on kaikkea sellaista kielenkääntämistä, jossa sanallisen viestin rinnalla on mukana kuva ja ääni eli visuaalinen ja auditiivinen elementti. AV-kääntäjän työ voi sisältää esimerkiksi elokuvien ja TV-sarjojen tekstitystä, oopperoiden ja teatteriesitysten kääntämistä sekä internetsivujen ja CD-ROMien kääntämistä. Myös jälkiäänitys eli dubbaus, dokumenttiohjelmien selostus sekä tietokonepelien kääntäminen voidaan katsoa AV-kääntämiseksi.
AV-kääntäjä on vieraan kielen ja kulttuurin sekä erityisesti äidinkielensä ammattilainen. Hänen tehtävänsä on saada puhe käännetyksi niin, että katsoja sisäistää viestin kerralla. AV-kääntäjä muokkaa dialogin ruututekstiksi (yksi- tai kaksirivisiksi repliikeiksi) joko käsikirjoituksen avulla tai poimimalla eli ilman käsikirjoitusta kuvan, äänen, tilan ja ajan antamat rajat huomioiden. Jotta katsoja ehtisi lukea tekstin, ymmärtää viestin ja lisäksi seurata kuvaa ja ääntä, tekstiä pitää yleensä tiivistää. Tekstityksen tulee olla luontevaa yleiskieltä, joka välittää sen, mitä tarkoitetaan – ei välttämättä sitä, mitä sanotaan. Paras käännös on sellainen, ettei katsoja aina edes huomaa seuraavansa tekstitystä.
Tekstityksen sijaan esimerkiksi lastenohjelmissa ja dokumenteissa voidaan käyttää päällepuhumista, jossa alkuperäinen puhe kuuluu vaimeana käännetyn selostuksen alla. Dubbauksessa eli jälkiäänityksessä taas alkuperäinen ääni häivytetään taustalta kokonaan ja korvataan kohdekielisellä puheella.
Varsinaisen käännöstyön lisäksi AV-kääntäjät tekevät tekstityksen ajastamista erityisen ohjelman avulla. Ajastuksessa yksirivisille repliikeille varataan vähintään 1,5 sekuntia lukuaikaa ja kaksirivisille enintään seitsemän sekuntia. Hyvin toteutetun tekstityksen avulla sellaisetkin katsojat, jotka eivät ymmärrä ohjelmassa käytettyä kieltä lainkaan, pysyvät ohjelman juonessa mukana.
AV-kääntäminen Suomessa
Audiovisuaalista kääntämistä on Suomessa tehty 1950-luvulta lähtien. Suomessa päädyttiin ohjelmien tekstitykseen jälkiäänityksen eli dubbauksen sijaan sen vuoksi, että tekstitys oli edullisempaa ja teknisesti helpompaa toteuttaa. Yleisradion tekemän tekstityspäätöksen seuraukseksi Suomeen syntyikin AV-kääntäjien ammattikunta.
AV-kääntäjiä työllistävät Suomessa muun muassa Yleisradio ja MTV3 sekä AV-käännöstoimistot. Vain harva AV-kääntäjä on työsuhteessa toimeksiantajaansa, useimmat toimivat sen sijaan freelancereina tai yrittäjinä. Freelancerina toimiva AV-kääntäjä huolehtii itse sivukuluistaan, joita ovat muun muassa sosiaalikulut, tietoliikennekulut ja verot. AV-kääntäjän tulee hankkia myös toimivat työkalut, joita ovat muun muassa tietokone, tulostin ja nopea internetyhteys. AV-kääntäjät kuuluvat yleensä sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoon SKTL:ään että Suomen Journalistiliittoon.
Koulutus
Useimmilla ammattitaitoisilla AV-kääntäjillä on korkeakoulutus. Työssä vaaditaan kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi muun muassa tiedonhakutaitoja. Vaikka ammattiin voi harjaantua myös tekemisen kautta, antavat yliopisto-opinnot työhön hyvän pohjan. Suomalaisissa yliopistoissa ei ole tarjolla pelkästään AV-kääntämiseen suunnattua koulutusohjelmaa, mutta sitä voi opiskella osana käännöstieteen opintoja Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistossa.