Autuas eversti

Markus ja Chorell tekivät yhteistyötä useassa elokuvassa, ja niistä tämä oli huono-onnisin. Alun perin lykkäyksistä kärsinyt ensi-ilta joutui vielä tarkastamon kiellon ja saksimisten vuoksi siirtymään syksylle 1958. Elokuva päätyi Valtion elokuvatarkastamoon vasta kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen ja se kiellettiin ensin kokonaan sillä perusteella, että ”ruumisarkun kanssa pelehtiminen menee mauttomuudessaan sietämättömiin!” Seitsemän minuutin pätkän leikkaamisen ansiosta se sallittiin. Juoneen tuli kuitenkin katkeama everstin henkiinheräämisjakson yhteydessä. Elokuvan menestys oli vuoden huonoin.[2]

Ensimmäinen televisioesitys oli vasta 1993, sillä vuodeksi 1987 suunniteltu jouduttiin perumaan, kun havaittiin, että toinen naispääosan esittäjä, Anneli Sauli, oli Devan ehdokkaana Pohjois-Karjalassa.[2]

Elokuvan kuvausten aikaan 27 vuotta täyttäneen Pentti Siimeksen roolityö iäkkäänä everstinä sai aikalaisarvioissa kiitosta, mutta muuten itse elokuvan ei useimmissa arvioissa katsottu onnistuneen englantilaistyylisessä epäsovinnaisessa ilon ja kalmantunnelmien rinnakkaisasettelussa. Inkeri Lius (Suomen Sosialidemokraatti) kuitenkin suhtautui ymmärtävästi, sillä tuolloin Suomesta puuttui perinne ”joka auttaisi äärimmilleen viedyn viisastelevan komedian syntymistä”.[3]

"Chorellin ja Markuksen Autuas eversti on humoristiseen ja tunnelmalliseen tapaan laadittu elokuva, jollaiset nykyisin ovat meillä melkoisia harvinaisuuksia", kirjoitti Leo Nordberg (Uusi Suomi 7.9.1958).[1]

Lahti-lehden Kalevi Salomaan mukaan Autuaan everstin "huumori on sikäli uutta, että se perustuu epäsovinnaisten elämänilon ja kalmantunnelmien rinnakkaisasetteluun, hieman englantilaiseen tapaan".[1]