Autosuunnistus
Autosuunnistus on moottoriurheilulaji, jossa arvostellaan kilpailijaparin taitoa ajaa karttaan määritelty reitti noudattaen annettuja ajoaikoja ja -nopeuksia.
Kilpailureitti voi kulkea kilpailusta ja kilpailuluokasta riippuen teollisuusalueilla ja muilla vastaavilla helppokulkuisilla alueilla tai soranottoalueilla, moottoriradoilla, armeijan harjoitusalueilla ja muilla vastaavilla vaikeakulkuisimmilla alueilla.
Suunnistusreitti on merkitty kilpailukarttoihin reittiviivana tai käyttäen karttaan merkittyjä pakollisia käyntipaikkoja (hevosenkenkämääritteitä). Mahdollista on myös käyttää rallikilpailuiden mukaista tiekirjaa siirryttäessä suunnistusalueelta toiselle.
Harjoitusajoissa autosuunnistusta voi harrastaa tavanomaisella arkikäytössä olevalla henkilöautolla. Vaativimmissa kansallisissa tai kansainvälisissä kilpailuissa auton on syytä olla autosuunnistuskäyttöön erityisesti varusteltu.
Historia
Maamme ensimmäiset maantiekilpailut pidettiin jo 1920-luvulla. Silloiset kilpailut poikkesivat huomattavasti tämän päivän hyvin organisoiduista autosuunnistuskilpailuista.[1]
Alkuaikojen maantieajoista laji kehittyi Suomessa ST-ajoiksi (suunnistus- ja tarkkuusajo). Ensimmäiset suomenmestaruuskilpailut järjestettiin 1953. [1] [2] 1960-luvulla lajin harrastajamäärät kasvoivat erittäin nopeasti. Vuonna 1965 järjestettiin 279 virallista ST-kilpailua. Harrastajia arvioitiin silloin olevan 5 000–7 000. [1] 1960-luvun lopulla ST-ajot muuttuivat suunnistuksellisemmiksi, jolloin autosuunnistus ja ralli lähtivät selkeästi eroamaan lajeina toisistaan.
Nykyiseen muotoonsa suomalainen autosuunnistus kehittyi 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.
Kilpailumuodot
Harjoitusajot ovat pääasiassa arki-iltaisin järjestettäviä kilpailuja, joihin voi ottaa osaa kuka tahansa asiasta kiinnostunut.
Sprint-kilpailut ovat lyhyitä, yleensä pienellä alueella järjestettäviä kilpailuja, joissa nopeudella on suurempi merkitys kilpailussa menestymiseen. Sprint-kilpailuja järjestetään erityisesti talvisin. Kilpailuun osallistuminen edellyttää kilpailijalisenssiä.
Kansalliset kilpailut ovat yleisin autosuunnistuksen kilpailumuoto. Kilpailut ovat kestoltaan noin 2−6 tuntia. Kilpailuun osallistuminen edellyttää kilpailijalisenssiä.
Kansainväliset kilpailut ajetaan kunkin maan omien autosuunnistussääntöjen mukaan.
Kilpailuluokat
Kilpailuluokat määräytyvät kilpailijaparin saavuttaman taitotason mukaan.
E-luokka: Lajiin tutustuvat aloittelijat. Käytössä vain harjoitusajoissa. Reitin suunnistusvaikeus on helpoin. Ajotiet sopivat kaikille henkilöautoille.
C-luokka: Aloittelijoiden kilpailuluokka. Suunnistusvaikeus helpohko. Ajotiet ajettavissa varovaisuutta noudattaen tavanomaisilla henkilöautoilla.
B-luokka: Harrastajaluokka. Suunnistusvaikeus vaikeahko. Ajomaastot alempia luokkia vaativammat.
A-luokka: Kilpailuluokka. Suunnistusvaikeus vaativa. Ajomaastot vaativimmat, mutta henkilöautolla ajettavissa.
M-luokka: Mestariluokka. Reitti aina sama kuin A-luokalla.
Aikoinaan kilpailuissa on ollut naisparien D-luokka. Luokka on poistunut käytöstä naisten ajaessa taitotasonsa mukaisissa luokissa.
Kartta
Jokaisessa kilpailussa käytetään useita eri mittakaavaisia karttoja. Siirtymäosuuksilla käytetään GT-karttaa 1:200 000. Suunnistusalueilla käytetään Maanmittauslaitoksen Peruskarttaa (1:20 000 tai 1:25 000), Peruskartan suurennosta (1:10 000) sekä ratamestarin itse piirtämiä autosuunnistuksen erikoiskarttoja (1:5 000 ja 1:10 000).
Autosuunnistuskilpailuja
Lähteet
- Autourheilun opas, Kustannus Oy Tekniikan Maailma, 1966
- SM-sarjan mitalistit kautta aikojen (Arkistoitu – Internet Archive)