Autoimmuunihepatiitti

Autoimmuunihepatiitti (AIH) on harvinainen autoimmuunisairaus, krooninen maksatulehdus. Geneettinen alttius vaikuttaa sen kehittymiseen. Erityisesti sairastumisriskissä ovat nuoret naishenkilöt. Heitä on sairastuneista jopa 70–80 %. Puolet ovat alle 30-vuotiaita. Sairastuminen on mahdollista myöhemmälläkin iällä ja myös miehillä.

Tautia pyritään rauhoittamaan lääkkeillä. Erityisesti lääkehoito parantaa taudin ennustetta, jos diagnoosi on saatu varhaisessa vaiheessa. Hoitamattomana taudin ennuste on huono; potilaan riski kuolla maksan vajaatoimintaan on tällöin suuri. Sairaus voi pahimmillaan johtaa maksakirroosiin ja edellyttää maksansiirtoa. Useimmille potilaille krooninen aktiivinen autoimmuunihepatiitti ei kuitenkaan aiheuta vakavia oireita. Sairauden alkuvaiheessa maksan vajaatoiminnan vaara on suurimmillaan. Maksasyöpä on autoimmuunihepatiitista kärsivillä tavallista yleisempää mutta ei niin yleistä kuin kroonisista virushepatiiteista kärsivillä. Sairauteen liittyvät myös mahalaukun, suoliston ja ruokatorven verenvuotoriskit.

Sairauteen liittyy erilaisia mahdollisia oireita, kuten keltaisuutta, kuukautisten jäämistä pois, väsymystä ja ruokahaluttomuutta. Sairaus voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: I, II ja III. II-tyyppiin sairastutaan useimmiten lapsena. Autoimmuunihepatiittiin III sairastuvat lähinnä 30–50-vuotiaat. II-tyyppi on hyvin vakava ja johtaa kirroosiin jopa 82 %:lla potilaista. I-tyyppi on kuitenkin tavallisin. Sen kanssa tavataan usein muitakin autoimmuunisairauksia.