Autismikirjon häiriö

Autismikirjon häiriö (autism spectrum disorder, ASD) on Amerikan psykiatrisen yhdistyksen julkaiseman mielenterveyden häiriöiden DSM-5-käsikirjan sisältämä hermoston kehityksen häiriöiden (engl. "neurodevelopmental disorders") luokkaan kuuluva diagnoosinimeke, joka korvaa luokituksen aiemmassa versiossa käytetyt laaja-alaisten kehityshäiriöiden erillisdiagnoosit Aspergerin syndrooma, autistinen häiriö (299.00 Autistic Disorder) ja tarkemmin määrittelemätön laaja-alainen kehityshäiriö (PDD-NOS).[1]

Kolmiportainen diagnoosi

Diagnoosiuudistus tuotti kolmiportaisen diagnostisen järjestelmän, joka sopii kaikkien autismityyppistä käyttäytymispiirteistöä ilmentävien henkilöiden diagnosointiin riippumatta heidän iästään tai älyllisestä kehitystasostaan.[1] Diagnoosiuudistuksen taustalla on autismintutkijoiden valtaosan omaksuma näkemys, että eri asteista autismityyppistä käyttäytymispiirteistöä ilmentävien henkilöiden vaikeuksien aiheuttaja olisi jokin sama, toistaiseksi tarkemmin tunnistamaton, mahdollisesti geneettinen poikkeavuus.[2] Uudistuksen tarkoituksena oli myös poistaa diagnostinen sekaannus, joka johtui siitä, että PDD-NOS-diagnoosinimekkeen käyttö oli alkanut levitä yli virallisen käyttöaiheensa lääkäreiden alkaessa antaa sitä Asperger- ja autismidiagnoosien sijaan.[3][4] Autismikirjon häiriö -diagnoosi on jaettu oireiden vakavuuden perusteella kolmeen eri vaikeusasteeseen. PDD-NOS-diagnosoidut henkilöt ja Aspergerit sijoittuvat tyypillisesti asteille 1 ja 2 ja DSM-IV:n mukaisen autistisen häiriön kriteerit toteuttaneet asteille 2 ja 3.[5]

Aisti- ja yliherkkyydet

Kriteeristöön tehtiin diagnoosiuudistuksessa myös aistimisen ali- ja yliherkkyyksiä koskeva lisäys sekä poistettiin DSM-luokituksessa olleet sekaannusta aiheuttaneet erotusdiagnostiset määräykset.[6] Esimerkiksi PDD-NOS-diagnoosia ei voinut aiemmin antaa henkilöille, joilla on ADHD eikä Asperger-diagnoosia voinut antaa henkilöille, joilla on diagnosoitavissa skitsofrenia.[7][6]

Asperger ei erotu autismista

Koska DSM-IV:n mukainen Aspergerin syndrooma ei erotu selkeästi autistisesta häiriöstä, se poistettiin amerikkalaisesta mielenterveyden häiriöiden luokituksesta. DSM-5:ssä kuitenkin todetaan, että häiriöluokituksen aiemman version mukaisesti luotettavasti Aspergerin syndrooman tai muun laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosin saaneille tulisi pääsääntöisesti antaa diagnoosiksi autismikirjon häiriö.[6] Maennerin ja kumppaneiden toteuttamassa tutkimuksessa on kuitenkin arvioitu, että uusien kriteerien perusteella joka neljäs normaaliälyinen aiemman kriteeristön perusteella diagnosoitu olisi jäänyt ilman diagnoosia, jos diagnoosi olisi tehty uudistuksen jälkeen.[8] Sen sijaan kehitysvammaisista joka seitsemäs olisi jäänyt ilman autisminkirjoon sisältyvää diagnoosia. Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että noin puoli promillea aiemmin ilman laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosia jääneistä nyt saisi uuden autismikirjon häiriö -diagnoosin. Tiivistetysti sanottuna siis uusien kriteerien käyttöönoton myötä autismikirjon häiriöiden diagnostiset kriteerit pääosin sekä tiukentuvat että painottuvat kehitysvammaisuuden, siis Kannerin autismin suuntaan.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Mattila 2014. Sivu 29.
  2. Is there such a thing as 'pure' autism? Genetic analysis says no. 20.4.2015, Elsevier.
  3. Catherine Lord: Ending Fear Over the New Autism Diagnosis. The huffington Post 24.10.2012. (englanniksi)
  4. Mattila 2014. Sivu 71.
  5. Marja-Leena Mattila: Väitöstutkimus: Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys ja diagnostiikkaa. Autismi 1/2014, sivu 52–53.
  6. Diagnostic Criteria for 299.00 Autism Spectrum Disorder. Centers for disease control and prevention.
  7. Mattila 2014. Sivu 20.
  8. Maenner MJ, Rice CE, Arneson CL, ym. Potential impact of DSM-5 criteria on autism spectrum disorder prevalence estimates. JAMA Psychiatry 2014;71:292–300.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.