Autiokirkko

Kirkot jäivät usein autiokirkoiksi nykyajan mukavuuksilla, kuten lämmityksellä, varustettujen ja ennen kaikkea tilavampien uusien kirkkojen rakentamisen myötä. Koska purkamiselta säästyneisiin, mutta käytöstä hylättyihin puukirkkoihin ei ole lisätty lämmityslaitteita, niiden sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussa. Kirkonrakentajien tekemät usein taidokkaat rakenteet ja yksityiskohdat ovat näkyvissä. Suurin osa autiokirkoista on seurakuntien omistuksessa. Joitakin autiokirkkoja käytetään kesäkirkkoina ja erityisesti vihkikirkkoina, ja useat ovat kesäisin auki tutustumista varten. Joissakin autiokirkoissa pidetään myös jouluaamun jumalanpalvelus.[1]

Ympäristöministeriön ja museoviraston ylläpitämällä sivustolla on lueteltu 39 suomalaista autiokirkkoa.[1] Keskiaikaisia autiokirkkoja on seitsemän, joista Sipoossa[2] ja Keminmaalla keskiaikainen kivikirkko ja uudempi kirkko sijaitsevat samassa avoimessa kulttuurimaisemassa sen historiallisina maamerkkeinä. Tunnettu on myös tuhopolton jälkeen kunnostettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Tunnetuimpia puisia autiokirkkoja ovat Pyhämaan uhrikirkko Uudessakaupungissa, Paltaniemen kuvakirkko Kajaanissa, Unescon maailmanperintöluettelon otettu Petäjäveden vanha kirkko ja ”kristikansan suurin puukirkko” Kerimäellä Savonlinnassa.[1]

Autiokirkot on kulttuurihistoriallisista syistä vapautettu kiinteistöverosta.[3][4] Verohallinnon julkaisema luettelo autiokirkoista on tyhjentävä ja sisältää 40 kirkkoa.[5]

Luettelossa on verohallinnon määrittelemät 40 kirkkoa.[5]