Australian talous

Australian talous on länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote on korkea. Maan hallitus on painottanut 1980-luvulta lähtien korkean teknologian osaamista ja viennin merkitystä. Kansainvälinen kaupankäynti on korkealla tasolla ja Australia on kyennyt kasvattamaan sitä entisestään. Australian viennin suurimmat kohdemaat ovat Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Australian tunnetuin luonnonvara on uraani, jota se tuottaa enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Australia kauppaa uraanin ohella muun muassa viljaa, karjatuotteita ja kivihiiltä ulkomaille. Työttömyysaste maassa on noin viisi prosenttia.[2][3]

Australian talous
Sydney
Sydney
Valuutta Australian dollari
Jäsenyydet APEC, G20, OECD, WTO
Tilastot
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Tuonti Kiina 21,9 %
Euroopan unioni 17,2 %
Yhdysvallat 10,3 %
Japani 7,2 %
Etelä-Korea 7 %
muut 36,4 %[1]
Julkinen talous

Kansantalous

Australian kansantalous ja bruttokansantuote olivat viimeksi tappiolla vuonna 1991. Australia, toisin kuin monet muut valtiot, selvisikin globaalista taantumasta sekä muun muassa it-kuplasta ja finanssikriisistä.[4]

Kansantalouden tunnuslukuja
2014 2015 2016 2017
BKT (muutos, %) 2,56 2,35 2,83 1,96
BKT asukasta kohti (USD) 62 328 56 561 49 897 53 800
Yksityinen kulutus (muutos, %) 2,44 2,39 2,79 2,14
Vienti (muutos, %) 5,95 6,78 6,87 5,48
Kuluttajahintaindeksi (muutos, %) 110,38 112,04 113,48 115,69
Työttömyysaste (%) 6,07 6,06 5,72 5,59

Vienti

Australian vienti keskittyy eritoten Aasiaan; Australian viisi tärkeintä vientimaata sijaitsee Aasiassa. Myös Australian sijainti on ihanteellinen Aasian kauppakumppaneille. Vuoteen 2017 mennessä Australian talous oli ollut kasvu-uralla jo 27 vuotta. Pitkän ja vakaan kasvun syyksi on esitetty usein Kiinaa, Australian suurinta kauppakumppania. Australia onkin hyötynyt Kiinan talouskasvun mukana tulleesta kysynnästä, etenkin raaka-aineiden osalta. Vuonna 2015 Kiina ja Australia allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen koskien luonnonvaratuotteita, kuten maataloustuotteita. Kysyntä sai Australiassa aikaan kaivosbuumin, ja Kiinaan on viety tämän seurauksena muun muassa kuparia ja rautaa.[4][5] Globaalisti Australia rahtasi tuotteitaan lähes 230 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä vuonna 2017.

Australian 15 tärkeintä vientimaata:

  1. Kiina: 68 miljardia Yhdysvaltain dollaria (29,6 %, osuus koko viennistä)
  2. Japani: 23,6 mrd. USD (10,3 %)
  3. Etelä-Korea: 12,5 mrd. USD (5,5 %)
  4. Intia: 10,2 mrd. USD (4,4 %)
  5. Hongkong: 9,1 mrd. USD (4 %)
  6. Yhdysvallat: 8,6 mrd. USD (3,8 %)
  7. Uusi-Seelanti: 6,9 mrd. USD (3 %)
  8. Taiwan: 6,2 mrd. USD (2,7 %)
  9. Indonesia: 4,9 mrd. USD (2,1 %)
  10. Britannia: 4,6 mrd. USD (2 %)
  11. Singapore: 3,6 mrd. USD (1,6 %)
  12. Vietnam: 3,5 mrd. USD (1,5 %)
  13. Malesia: 3,5 mrd. USD (1,5 %)
  14. Thaimaa: 3,1 mrd. USD (1,3 %)
  15. Hollanti: 1,8 mrd. USD (0,8 %)

Merkittäviä ulkomaankaupan yrityksiä
  • BHP Billiton (kaivos- ja metalliyhtiö)
  • Fortescue Metals Group (rauta, teräs)
  • Woodside Petroleum (öljy, kaasu)
  • Amcor (konttiliikenne, pakkaus)
  • Santos (öljy, kaasu)
  • Caltex Australia (öljy, kaasu)
  • Orica (louhinta- ja kaivosräjähdysaineet)[6]
  • Newcrest Mining (kaivos- ja metalliyhtiö)

Tuonti

Tuontimaiden kärjessä vuonna 2017 oli Kiina 21,9 prosentin osuudellaan. Yhdysvallat oli toisena 10,3 prosentin osuudella ja Japani kolmantena 7,2 prosentin osuudella.[1] Maanosittain tarkasteltuna Aasian maiden osuus on selvästi merkittävin. Aasian maiden tuonnin määrä on noin 60 % koko tuonnin arvosta, Euroopan maiden osuuden ollessa noin 20 %.

Maa Arvo (mrd)
Kiina $49,97
Yhdysvallat $23,61
Japani $16,51
Etelä-Korea $15,90
Thaimaa $11,08
Saksa $10,77
Malesia $8,51
Singapore $6,39
Uusi-Seelanti $6,06
Yhdistynyt kuningaskunta $5,43
Italia $4,92
Intia $4,01
Vietnam $3,94
Ranska $3,79
Indonesia $3,23
Papua Uusi-Guinea $2,58
Sveitsi $2,36
Meksiko $2,21
Alankomaat $1,83
Ruotsi $1,79
Espanja $1,73
Kanada $1,72
Emiraatit $1,60
Belgia $1,57
Irlanti $1,40

Lähteet
  1. Trade Profiles: Australia WTO Statistics Database. World Trade Organization. Viitattu 15.1.2019.
  2. 6202.0 - Labour Force, Australia, November 2018 abs.gov.au.
  3. Australia abs.gov.au.
  4. Karoliina Liimatainen: Australian talous on kasvanut tauotta jo ennätykselliset 26 vuotta, finanssikriisistä ja it-kuplasta huolimatta (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 6.9.2017.
  5. Australia's Top Trading Partners worldstopexports.com.
  6. Tuotteet ja palvelut www.oricaminingservices.com. Viitattu 4.4.2022.

    Aiheesta muualla
    Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
    EU:n jäsenmaat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.