Austin

Austin sijaitsee Texasin osavaltion eteläisissä keskiosissa. Kaupungin keskustan läpi virtaa Coloradojoki, jonka varrella on useita järviä.[3] Matkaa San Antonion kaupunkiin lounaassa on noin 180 kilometriä. Austin on Travisin piirikunnan keskus. Sen laajempi metropolialue käsittää myös Haysin, Williamsonin, Bastropin ja Caldwelin piirikunnat.[4]

Texas State Capitol.

Nykyisen Austinin alueella vaikuttaneita alkuperäisasukkaita olivat comanchet ja tonkawat, jotka metsästivät seuduilla biisoneja.[4] Ensimmäiset kultaa etsineet espanjalaiset tutkijat saapuivat alueelle 1530-luvulla. Paikalliset intiaanit saivat maineen julmuudestaan, ja heitä syytettiin jopa kannibalismista. Heidän maineensa takia alueelle ei tehty sen enempää tutkimusmatkoja, eikä alueelle saapunut siirtolaisia. Alue kuului kuitenkin muodollisesti Espanjaan aina vuoteen 1821 saakka, jolloin sen entinen siirtomaa Meksiko itsenäistyi. Meksikon alaiseen Texasiin alkoi saapua suuria määriä siirtolaisia. Yksi heidän perustamistaan asutuksista oli vuonna 1835 alkunsa saanut Waterloo-niminen kylä Coloradojoen pohjoisrannalla. Texasin tasavallan itsenäistyttyä tasavallan varapresidentti Mirabeau B. Lamar ehdotti Waterloota uuden tasavallan pääkaupungiksi. Sillä oli keskeinen sijainti, lauhkea sää, ja esimerkiksi rannikosta poiketen se ei kärsinyt jatkuvista taudeista. Toinen vaihtoehto pääkaupungiksi oli Houston, mutta lopulta Lamarin ehdotus vei voiton. Waterloosta tehtiin Austin vuonna 1839, ja kaupunki nimettiin Texasin isänä tunnetun Stephen F. Austinin mukaan.[3] Vuonna 1840 kaupungin asukasluku oli 856.[4] Kun Texas liitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1845, Austinista tuli osavaltion pääkaupunki.[3]

Orjuus ja muut poliittiset kysymykset jakoivat Yhdysvaltoja voimakkaasti etenkin 1850-luvulta lähtien. Yhdysvaltain sisällissodan syttyessä alueella oli sekä Etelävaltioiden että Pohjoisvaltioiden kannattajia. Osa kannatti myös uutta itsenäistä tasavaltaa. Travisin piirikunnan asukkaat äänestivät pysyvänsä osana unionia, mutta Texas muuten asettui Etelävaltioiden puolelle. Sodan aikana Austinissa muodostettiin sotilasyksiköitä, kuten Austin City Light Infantry ja Terry’s Texas Rangers. Kaupungissa tuotettiin myös aseita ja ammuksia. Kaupunki hyötyi sisällissodan jälkeisestä niin sanotusta rekonstruktiosta, ja vuonna 1871 kaupunkiin vedettiin Houston & Texas Central Railroad -rautatie.[3] Samassa yhteydessä rakennettiin Coloradojoen ylittänyt silta, joka kuitenkin tuhoutui laajaa muutakin tuhoa aiheuttaneiden tulvien aikana vuonna 1900. Tulvimisen jälkeen joen vesivoimaa alettiin hyödyntää, mikä vaikutti osaltaan kaupungin teollistumiseen. Nykyinen Texas State Capitol rakennettiin vuonna 1888 aiemman tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle.[4] Texasin yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1883. Yliopisto omisti suuret maa-alueet, joilta löydettiin maaöljyä vuonna 1924.[3] Austin kasvoi erityisen nopeasti 1990-luvulla korkean teknologian yritysten vauhdittamana.[4]

Näkymä kaupungin keskustaan.

Austin on edelleen monien teknologiayritysten keskittymä, josta on käytetty myös nimeä Silicon Hills 1990-luvulta lähtien. Teknologiayritysten käytössä on suhteellisen suuri joukko korkeasti koulutettua työvoimaa.[5] Paikalliset yritykset tuottavat ja kehittävät esimerkiksi tietokoneenosia, puolijohteita, bioteknologiaa ja tietoliikennettä. Teknologian alan yritysten ohella huomattavia työnantajia ovat hallinto ja terveydenhuolto.[4] Kaupunkia on hiljattain alettu mainostaa myös musiikin keskuksena sloganilla The Live Music Capital of the World.[5]

Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Austinissa aikavälillä 2012–2016 olivat 60 939 Yhdysvaltain dollaria ja henkilöä kohden 35 672 dollaria. 16,7 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[6]

Kartta Austinin rodullisesta jakautumisesta. valkoiset, mustat, aasialaiset ja latinot.

Austinin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 790 390 ja vuoden 2017 arvion mukaan 950 715.[6] Sen suuremman metropolialueen asukasluku oli vuonna 2010 1 716 289.[4] Kaupungin asukkaista 75,9 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 48,9 %), 7,6 % afroamerikkalaisia, 0,4 % intiaaneja, 34,5 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 6,8 % aasialaisia. 32,4 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia, ja 18,2 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[6]

Austin on tunnettu vilkkaasta musiikkielämästään. Historiallisesti kaupunki on ollut country- ja blues-musiikin keskuksia. Nykyisin yleisiä muita genrejä ovat esimerkiksi rock, folk, jazz ja latinalainen musiikki. Kaupungissa on yli sata esiintymispaikkaa.[4] Austinin South by Southwest -musiikkitapahtuma onkin Yhdysvaltojen suurimpia.[5] Keväisin järjestetään Star of Texas Fair and Rodeo. Muita kaupungin tapahtumia ovat esimerkiksi eri etnisten ryhmien, kuten meksikolaisten, afroamerikkalaisten, saksalaisten ja ranskalaisten, etniset juhlat ja tapahtumat. Austinin kaupungilla on myös sinfoniaorkesteri, ooppera ja balettiseurue.[4]

Austinissa on useita museoita. O. Henry Home and Museum on kirjailija William Sydney Porterin (kirjailijanimeltään O. Henry) asunto vuosina 1893–1895. Kuvanveistäjä Elisabet Neyn museossa Elisabet Ney Museum on puolestaan esillä hänen veistoksiaan. Lyndon Baines Johnson Library and Museum esittelee Lyndon B. Johnsoniin liittyviä arkistoja ja esineitä, ja Bob Bullock Texas State History Museum esittelee Texasin osavaltion historiaa. Taidemuseoita Austinissa ovat esimerkiksi Jack S. Blanton Museum of Art, Austin Museum of Art, Mexic-Arte Museum ja Umlauf Sculpture Garden & Museum.[4]

Texasin yliopisto, Austin.

Texasin yliopiston pääkampusalue, Texasin yliopisto, Austin, sijaitsee Austinissa. Austinin kampuksella on lähes 50 000 opiskelijaa ja tarjolla yliopistossa on noin 100 alempaa ja 180 ylempää korkeakoulututkintoa.[7] Muita kaupungin huomattavia oppilaitoksia ovat esimerkiksi Huston-Tillotson College, St. Edward’s University, Concordia University at Austin ja Austin Community College.[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Austin Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Austin Wikivoyagessa (englanniksi)