Äyrityinen

Äyrityinen, myös aurto tai aurtua, (ruots. örtug, ortig, saks. Artig) on hopearaha, jota Ruotsin valtakunnassa alettiin lyödä ensi kertaa noin vuonna 1370 Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella. Myöhemmin sitä on käytetty vuosina 1523–1534, 1535–1540 Tukholmassa, 1528–1531 Västeråsissa sekä 1589–1591 Tukholmassa ja Uppsalassa. Keskiajalla lyötiin myös Turussa äyrityisiä.

Äyrityinen keskiajalta

Äyrityisen arvo oli 1/24 markkaa eli 1/3 äyriä.[1]

Varhaisimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa tästä rahasta käytetään nimitystä aurto. 1600-luvulla, jolloin raha ei enää ollut käytössä, alettiin käyttää muotoa aurtua. Nykyinen nimitys on myöhäisempi uudissana.[2]

Lähteet

Högman, Hans: The History of the Swedish Monetary System Hans Högman's Genealogy and History Site. 21.11.2010. Arkistoitu 9.3.2013. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
Talvio, Tuukka: Ulvilan aarre – Ulvilan aarre -väliaikatietoja (Julkaistu myös Numismaattisessa Aikakauslehdessä 1/2005) Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry. Arkistoitu 3.9.2020. Viitattu 3.9.2020.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Högman, Hans: The History of the Swedish Monetary System Hans Högman's Genealogy and History Site. 21.11.2010. Arkistoitu 9.3.2013. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)

[2] Talvio, Tuukka: Ulvilan aarre – Ulvilan aarre -väliaikatietoja (Julkaistu myös Numismaattisessa Aikakauslehdessä 1/2005) Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry. Arkistoitu 3.9.2020. Viitattu 3.9.2020.