Aurora (1900)
Aurora (ven. Авро́ра, Avrora) oli Venäjän keisarikunnan laivaston Pallada-luokan panssarikansiristeilijä, joka tuli kuuluisaksi osallisuudestaan lokakuun vallankumoukseen. Laiva on museoitu.
Aurora | |
---|---|
Aurora |
|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Amiraliteetin telakka, Pietari |
Kölinlasku | 23. toukokuuta 1897 |
Laskettu vesille | 11. toukokuuta 1900 |
Palveluskäyttöön | 29. heinäkuuta 1903 |
Poistui palveluskäytöstä | 1957 |
Loppuvaihe | Museoitu |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 6 731 t |
Pituus | 126,8 m |
Leveys | 16,8 m |
Syväys | 7,3 m |
Koneteho | 11 610 hv |
Nopeus | 19 solmua |
Miehistöä | 590 |
Aseistus | |
Aseistus |
8 × 152 mm tykkiä 24 × 75 mm tykkiä 8 × 37 mm tykkiä 3 × torpedoputkea |
Valmistus
Alus tilattiin Amiraliteetin telakalta Pietarista, missä köli laskettiin 23. toukokuuta 1897. Alus laskettiin vesille 11. toukokuuta 1900 ja otettiin palvelukseen heinäkuussa 1903.[1]
Palvelus
Ennen siirtymistään Tyynellemerelle Aurora osallistui Doggermatalikon selkkaukseen 21.–22. lokakuuta 1904. Alus kuului 1905 amiraali Zinovi Rožestvenskin komentamaan 2. Tyynenmeren laivueeseen, jonka mukana se osallistui Venäjän-Japanin sotaan.
Alus osallistui 14.–15. toukokuuta 1905 Tsushiman taisteluun, jonka alussa aluksen päällikkö kapteeni E. R. Jegorjev haavoittui kuolettavasti. Päällikkyyden vastaanotti laivan korkein upseeri 2. luokan kapteeni Arkadi Nebolsin (ven. Аркадий Константинович Небольсин, 1865–1917). Hän haavoittui myös taistelussa, jossa alukseen tuli 37 reikää ja sillä syttyi useita tulipaloja. Miehistöstä 15 sai surmansa ja 83 haavoittui. Taistelun lopussa kontra-amiraali Oskar Enqvist teki Aurorasta lippulaivansa ja onnistui viemään sen Manilaan, joka oli Yhdysvaltain valvonnassa. Kesäkuussa 1905 alus internoitiin sodan loppuun.
Vuonna 1906 alus siirrettiin Itämerelle kadettien koululaivaksi, jona se teki useita laivastovierailuja. Marraskuussa 1911 se osallistui Bangkokissa Siamin uuden hallitsijan kruunajaisjuhlallisuuksiin. Alus avusti Messinan maanjäristyksen uhreja.
Ensimmäisessä maailmansodassa Aurora oli edelleen Itämerellä. Aluksen aseistus vaihdettiin 1915 neljääntoista 152 millimetrin tykkiin. Se siirrettiin 1916 Pietariin telakalle korjattavaksi. Kaupunki oli vallankumouksen pyörteissä, jolloin osa aluksen miehistöstä osallistui 1917 helmikuun vallankumoukseen. Aluksella muodostettiin vallankumousneuvosto, jonka johtoon valittiin Aleksandr Belyšev. Suurin osa miehistöstä liittyi bolševikkeihin, jotka valmistautuivat lokakuun vallankumoukseen.
Aluksen keulatykin ampuma laukaus oli 25. lokakuuta 1917 Talvipalatsin valtauksen aloitusmerkkinä. Neuvostovallan aikana risteilijää pidettiin yhtenä vallankumouksen symboleista. Vuonna 1922 alus palautettiin palvelukseen koululaivana. Alus palkittiin 2. marraskuuta 1927 Punalipun kunniamerkillä vallankumouksen hyväksi tehdystä työstä.
Toisessa maailmansodassa aluksen aseet siirrettiin Leningradin puolustuksen käyttöön. Alus itse oli telakoituna Oranienbaumissa, missä se joutui toistuvasti Saksan tykistön ja ilmavoimien maaliksi. Alus upposi 30. syyskuuta 1941 satama-altaaseen.
Sodan jälkeen Aurora nostettiin satama-altaasta ja siirrettiin telakalle. Vuosina 1945–1947 tehtyjen korjausten jälkeen alus hinattiin vallankumouksen 50-vuotisjuhlan aluksi samalle paikalle, jossa se oli ollut vallankumouksen alkaessa. Tarkalleen 50 vuotta alkuperäisen merkkilaukauksen jälkeen samalla tykillä ammuttiin samanlainen merkkilaukaus, minkä jälkeen tykkiin kiinnitettiin muistolaatta. Alus sai toisen kunnianosoituksen 22. helmikuuta 1968, kun se palkittiin lokakuun vallankumouksen mitalilla, jonka kuva-aiheessa on se itse.
Vuosina 1984–1987 koko laivan vedenalainen osa uusittiin. Alus on edelleen museoituna Pietarissa Nevan rannalla.
Lähteet
- Aurora.org historia (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- Turun Sanomat: Nevan rannalla ei ole todellinen vallankumousristeilijä Aurora (2006)
- Historic Naval Ships Association – Aurora (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)