Aurora-seura

Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770–1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen (seuran musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura.[1].

Henrik Gabriel Porthan
Pietari Kalm
Johan Henric Kellgren

Perustaminen

Sen perustajia olivat Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Myös suomalaiset Carl Fredrik Fredenheim, Pehr Juslén kuuluivat Porthanin tavoin tukholmalaiseen Utile dulci -seuraan ym., jotka tukholmalaisen esikuvan innoittamina olivat mukana elokuussa 1770 Turkuun Aurora-seuraa perustamassa.[2]Se oli tuolle ajalle tyypillinen salaseura, jossa oli tärkeimpänä tavoitteena veljien siirtyminen hierarkiassa ylempiin asteisiin. Pääasiana olivat rituaalit ja symbolit. Se ei ollut mikään pelkkä herttainen luku- ja keskustelupiiri kuten Eero Järnefelt on Helsingin yliopiston pommituksissa tuhoutuneessa maalauksessa kuvannut.[3]

Sen keskushenkilönä oli H. G. Porthan. Seura harrasti runoutta sekä Suomen historian, maantiedon, kielen ja talouden tutkimusta sekä 1773 lähtien myös musiikkia tukholmalaisen esikuvansa mukaisesti. Seuralla oli oma orkesteri, joka järjesti myös julkisia konsertteja.[2]

Heti ensimmäisenä vuonna alettiin julkaista omaa lehteä. Aluksi lehti oli vain pieni vihkonen, joka ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa, sitten vähitellen kerran viikossa. Se oli kuitenkin lehdistökulttuurimme alku. Seura julkaisi vuosina 1771–1778 tätä Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Lehti ilmestyi katkoksen jälkeen vielä 1782–1785.[2]

Seura hajosi Porthanin matkustettua 1779 ulkomaille.[4][3]

Turun Aurora-seura oli tukholmalaisen Utile dulci -seuran haaraosasto.[5] Aurora-seuran musiikillista toimintaa jatkoi seuran lopettamisen jälkeen 1790 perustettu Turun Soitannollinen Seura.[2] [6]

Toiminta
Kesällä 2009 Aurora-seuran talon jäännökset löytyivät Linnankadun remontin yhteydessä.

Aurora-seuran toiminta keskittyi Turun akatemian ympärille, joka oli Suomen henkisen elämän keskus. Seuran kokoontumisissa keskusteltiin, viljeltiin kaunopuheisuutta ja illastettiin.

Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu.

Auroran esikuvana oli ruotsalainen Utile dulci -seura , jonka ohjelma sovitettiin Suomen tarpeita vastaavaksi. Tarkoituksena oli johdattaa suomalaista kulttuuria iloisesti ja toiveikkaasti kohti aamunsarastusta (Aurora, aamuruskon jumalatar). Seura jakoi tietoa kansallisesta kulttuurista laaja-alaisesti: runoista, kielestä, maantieteestä, talouselämästä, historiasta, tieteestä, akatemiasta, kirkosta, koulu- ja oikeuslaitoksesta. Kuten seuran lehden avausnumerossa sanottiin: ”Kyll' antaa Suomen maa voi sulle runsaat aiheet”, ja seuraa kannusti sen toiminnassa "rakkaus ja hellyys isänmaata kunniaa, sen hyötyä ja sen menestystä kohtaan"[7]. Seurassa ajateltiin, että monipuolinen maan tuntemus on omiaan herättämään kansalaisissa isänmaanrakkautta.[8]

Åbo Tidningarin toimittaminen oli Auroran näkyvin ja myös pysyvin toimintamuoto. Seura julkaisi lehteä vuosina 1771–1778. Kun seuran toiminta päättyi, Porthan julkaisi lehteä vielä vuosina 1782–1785.[2]

Seura maalaustaiteessa
Eero Järnefeltin lopullinen luonnos Aurora-seura-seinämaalaukseen (1916). Itse maalaus tuhoutui vuonna 1944.

Eero Järnefelt teki vuonna 1916 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasaliin Aurora-seuraa esittäneen seinämaalauksen. Se oli yksi Albert Edelfeltin ja Järnefeltin toteuttamista kolmesta maalauksesta, jotka esittivät yliopiston historiaan liittyneitä aiheita.[9] Kaikki juhlasalin maalaukset tuhoutuivat helmikuun 1944 suurpommituksissa.[10] Edelfeltin maalaus on myöhemmin entisöity, mutta Järnefeltin maalauksia ei.

Jäseniä

Lähteet

Viitteet
  1. Salaseuroja ja veljeskuntia
  2. Ilkka Oramo: Salaseuroja ja veljeskuntia/Sibelius-Akatemia
  3. Tarkiainen, Kari: / Porthan, Henrik Gabriel (1739–1804) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 24.2.2000 (päivitetty 24.1.2012). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Pikku Jättiläinen, s. 555
  5. Pikku Jättiläinen, s. 554
  6. Ylioppilaskunnansoittajat
  7. Turun Sanomat[vanhentunut linkki] luettu 12.1.2009
  8. Kannisto, Päivi: Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-947-2. Teoksen verkkoversio.
  9. Sininen laulu (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Helsingin yliopistomuseo Arppeanum

    Aiheesta muualla
    • Turun Sanomat, 4.6.2009, Merkittävä arkeologinen löytö yllätti Linnankadun kaivajat. (uutinen Aurora-seuran talon löytymisestä)

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.