Aurinkorannikko

Aurinkorannikon katsotaan alkavan Granadan maakunnan itärajasta ja jatkuvan Välimeren rantaa pitkin länteen aina La Línea de la Concepción asti. Sen keskellä on Málagan kaupunki, ja se jaetaan itäiseen- ja läntiseen osaan siitä.[4] Andalusian vuoristoketjut kulkevat rantaviivan kanssa samansuuntaisesti muodostaen pohjoisen rajan. Maasto on melko vaihtelevaa ja vuoristot ovat korkeimmillaan yli 1 000 metriä.

Aurinkorannikolla yli 160 kilometriä rantaa ja 300 aurinkoista päivää vuodessa, minkä vuoksi se on suosittu turistikohde ja sen monet pienet kaupungit, kuten Torremolinos ja Marbella ovat suuria loma- ja matkailukeskuksia.[5] Alueen kaupunkeja ovat muun muassa Fuengirola, Vélez-Málaga, Málaga (pääkaupunki), Marbella, Mijas, Torremolinos ja Nerja.

Aurinkorannikolla väestön koko on 1 412 541 eli melkein 1,5 miljoonaa.^lähde? Vuodenajasta riippuen alueen asukkaista noin 20 000 - 30 000 on suomalaisia[6] ja pysyvästi alueella asuvia suomalaisia on ehkä noin 15 000 - 20 000. [7] Suomalaisia ja suomalaisia palveluja on etenkin Los Pacosin ja Los Bolichesin alueella Fuengirolassa.^lähde?

Iberit ovat asuttaneet aluetta tuhansia vuosia. Ensimmäisiä ulkomaalaisia vierailijoita olivat foinikialaiset 770 eaa. Myöhemmin tulivat karthagolaiset, roomalaiset, ja germaanit. Bysantin valtakunta hallitsi myös välillä, ja heidän jälkeensä tulivat visigootit. Lopuksi saapuivat maurit, jotka tekivät Málagasta valtionsa pääkaupungin vuoteen 1497 asti.[8]

Kun britit valloittivat Gibraltarin vuonna 1704, Málagan merkitys satamakaupunkina kasvoi ja kauppa Amerikan kanssa toi tuloja alueelle 1700-luvulla. 1800-luvun lopulla talous taantui, ja vuonna 1897 viimeisenä keinona joukko málagalaisia alkoi houkuttelemaan turisteja alueelle.[8] Vuonna 1918 avattiin Baños del Carmen, jossa oli ensimmäinen julkinen uimaranta. Siellä oli myös muita ajanviettomahdollisuuksia kuten ulkoilmaelokuvateatteri, ravintola ja laituri, ja sinne avattiin Málagan ensimmäinen tenniskenttä.[9] Ensimmäinen golfkenttä, Parador de Málaga Golf, avattiin lähelle Torremolinosia vuonna 1925.[8]

Nimen Costa del Sol lanseerasi almeríalainen Rodolfo Lussnigg. Hän aloitti 16. helmikuuta 1928 sanomalehti Southern Chroniclessa mainoskampanjan houkutellakseen hotelliinsa vieraita, jotka olivat menossa Barcelonassa ja Sevillassa järjestettyyn vuoden 1929 maailmannäyttelyyn.[10]

Espanjan sisällissodan aikana 1936–1939 kaikki oli taisteluiden vuoksi keskeytyksessä, mutta vihollisuuksien päätyttyä Ivanreyn markiisi Ricardo Soriano ja hänen veljenpoikansa prinssi Alfonso de Hohenlohe alkoivat ostaa maata ympäri Marbellaa ja perustivat Aurinkorannikon ensimmäisiä lomakohteita, ja alueen imagoa turistikohteena on sen jälkeen määrätietoisesti luotu.[8]

Alue tunnetaan myös nimellä Costa del Golf eli ”golfrannikko”, koska alueella on kymmeniä golfkenttiä.[3] Turismi on yksi alueen pääelinkeinoista ja tuo alueelle miljardien tulot. Arvioidaan, että brittiläiset turistit toivat alueelle 7,15 miljardia euroa tuloja vuonna 2017.[11] Turisteista iso osa tulee Englannista, Ranskasta ja Saksasta, mutta myös Irlanti ja Skandinavian maat ovat hyvin edustettuina. Kolmas sektori eli palvelut muodostavat 70 prosenttia Andalusian taloudesta ja työllisyydestä.[12] Alueella on myös paljon muun muassa vaateteollisuutta.

• 
  Katukuva Marbellasta.
• 
  Nerja, rantaa.
• 
  Nerjan luolia.
• 
  Nerjan luolia.
• 
  Mijas.
• 
  Marbella.
• 
  Nerjan katuja.
• 
  Pablo Picasso museo Malagassa.
• 
  Torre del Mar rantaa.
• 
  Tajo de Ronda.
• 
  Sierra Blanca katsottuna Marbellasta.

• Rikollisuus rehottaa Aurinkorannikon suljetuissa kabineteissa Yle Elävä arkisto.