Aurelianuksen muuri
Aurelianuksen muuri on Rooman kaupunkia ympäröivä antiikin aikainen puolustusmuuri.
Rooman kaupunki luotti pitkään siihen, että vihollinen torjutaan jossakin kaukana valtakunnan ulkorajoilla. 200-luvun puolivälissä barbaarit alkoivat kuitenkin uhata itse pääkaupunkia, joka oli jo kauan sitten kasvanut vanhan Serviuksen muurin yli. Noin 19 kilometriä pitkä uusi kaupunginmuuri rakennettiin vuosina 270–275 keisari Aurelianuksen käskystä.[1]
Muuri valmistui keisari Probuksen hallintokaudella. Muurista tuli noin 20 kilometriä pitkä, ja se ympäröi kaupunkia joka puolelta. Paikoitellen muurin osina käytettiin tosin rakennusten ja rakennelmien seiniä. Lisäksi Tiberjoen jyrkät rantapengermät korvasivat muurin kaupungin länsipuolella.
Muuri oli noin kahdeksan metriä korkea ja 3,5 metriä paksu. Alkuperäisenä rakennusaineena käytettiin tiiliä, mutta myöhemmin muuria vahvistettiin myös muilla materiaaleilla. Alkuperäiseen muuriin kuului myös noin 380 vartiotornia sekä 14 suurta porttirakennelmaa.
Keisari Honorius vahvisti muuria 400-luvun alussa niin, että sen korkeimmat osat nousivat 11 metriin. Tämän jälkeen muuria hyödynnettiin Rooman puolustuksessa vaihtelevalla menestyksellä. Viimeisen kerran sen edustalla taisteltiin vuonna 1870, kun Italian kuningaskunnan joukot valtasivat Rooman paavilta.
Suurin osa muurista on säilynyt hyvin näihin päiviin asti. Säilyneistä porteista vaikuttavimpia ovat Porta San Sebastiano ja Porta San Paolo. Renessanssiaikana ja myöhemminkin muuriin on rakennettu myös uusia portteja kuten Porta San Giovanni lähellä Lateraanikirkkoa sekä Porta del Popolo keskustasta pohjoiseen johtavan pääkadun Via del Corson pohjoispäässä.
Lähteet
- The Aurelian Walls Museo delle Mura. Arkistoitu 5.7.2015. Viitattu 4.7.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aurelianuksen muuri Wikimedia Commonsissa