Aurajoki

70 kilometrin pituinen Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta, josta se virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se kulkee läpi kaupungin keskustan laskien Saaristomereen. Putouskorkeutta joella on 70 metriä ja sen virtaama on noin 7 kuutiometriä sekunnissa.[4][7]

Pääartikkeli: Aurajoen vesistö

Aurajoen valuma-alueen pinta-ala on 874 km² Aurajoen vesistöalueen korkeimmat kohdat ovat hieman yli 100 metrissä alueen koillisosassa. Suurin osa vesistöalueesta on alle 70 metrin korkeudella, matalimpien kohtien sijaitessa luoteisosassa.[6]

Aurajoen keskivirtaamat ovat vuosina 1938–2010 olleet Halistenkoskella 6,8 m³/s ja vuosina 1943–2010 Hypöistenkoskella 3,3 m³/s. Kuivina aikoina Turun vesilaitos on ottanut Halisten pintavesilaitokselle lähes koko Aurajoen virtaaman.[6] Tällöin Paimionjoesta on pumpattu vettä Savijokea pitkin Aurajokeen 0,2–0,8 m³/s.[8] Aurajoen latvaosissa ja sivu-uomissa on ajoittain vain vähän vettä. Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden käyttöönoton jälkeen Aurajoki on jäänyt varavesilähteeksi.[4]

Pellot jokiuoman varrella ovat keskittyneet alaville savikoille ja joki kuuluukin savimaiden jokityyppiin.[4] Vähän yli 50 % vesistöalueesta on metsämaata ja suota. Lähes 50 % vesistöalueesta on rakennettua ja maatalousaluetta, ja ne sijoittuvat pääosin jokilaaksoihin. Vesistöalue ulottuu 13 kunnan alueelle, ja merkittävimmät taajama-alueet joen varrella ovat Turku, Lieto, Aura ja Pöytyä.[6] Vesistöalueella asuu noin 128 000 ihmistä.[9]

Aurajoen vesistöalueella on kaksi vedenkorkeuden ja virtaaman mittausasemaa, jotka ovat käytössä koko ajan[6]. Vesistöalueella ei ole tehty merkittäviä tulvarakenteita- tai suojelutoimenpiteitä.[10]

Aurajoki luokitellaan ekologiselta tilaltaan välttäväksi, ja joessa esiintyy ajoittain sinileväkukintoja sekä veden hygienisen tilan huonontumista. Koska virtaaman vaihtelut ovat suuria vaihtelee myös veden laatu vuodenaikojen mukaan.[4]

Suurin osa ravinteista tuli hajakuormituksena, ja arviolta maatalouden osuus oli fosforista 69 % ja typestä 65 %. Koska Aurajokilaakso on voimakkaasti viljeltyä ja sen jyrkkien rinteiden eroosioherkkyys on suuri, huuhtoutuu myös ravinteita enemmän sameaan jokiveteen. Vuosina 2003–2007 haja-asututuksen jätevedet muodostivat hieman alle 20 % fosforikuormituksesta. Jätevesien määrä on laskussa, mutta kesäisin kuivana aikana ne muodostavat pääosan ravinnekuormituksesta ja nostavat ravinne- ja bakteerimääriä. Yläjuoksulla jätevesi ja osaltaan myös kotieläintilojen tuoma ravinnekuormitus heikontaa vedenlaatua, koska se ei laimene tehokkaasti vähäiseen määrään jokivettä.[4]

Aurajoki kuljettaa vuodessa keskimäärin 56 tonnia fosforia ja 685 tonnia typpeä Saaristomereen vuosien 2008–2012 tarkastelujaksolla. Alajuoksulla pitoisuudet ovat olleet keskimäärin samalla ajanjaksolla fosfori 186 μg/l ja typpi 2 475 μg/l. Vuosien 1970–2012 välillä Saaristomereen on Aurajoesta laskenut vuodessa 15–126 tonnia fosforia ja 243–1 064 tonnia typpeä.[4]

Aurajoessa on 11 suurehkoa koskea. Näistä suurin on Liedon Nautelankoski, jossa vesi putoaa 17 metriä 600 metrin matkalla. Alin ja runsasvetisin koski on padottu Halistenkoski Turussa. Muita ovat Vääntelänkoski ja Vierunkoski Liedossa, Leinakkalankoski Liedon ja Auran rajalla, Leppäkoski ja Hypöistenkoski Aurassa, Kuuskoski Auran ja Pöytyän rajalla sekä Riihikoski, Kolkkistenkoski ja Koskelankoski Pöytyällä. Pienempiä koskia on myös sivujoissa.[4][7]

Pääartikkeli: Aurajoen vesistö

Aurajoen vesistöalue jaetaan on yhdeksään osa-alueeseen, joiden pinta-alat ovat 30–145 km². Aurajoen sivujoet ovat vaatimattomia, vain kolmen suurimman valuma-alue on yli 100 neliökilometriä.[6]

Paattisista saa alkunsa Maarian kirkon luona Koroisissa Aurajokeen laskeva Vähäjoki eli Paattistenjoki (valuma-alueen pinta-ala 105,86 km²), johon on Turun juomaveden saantia varten padottu Maarian allas.

Tarvasjoen Liedonperältä alkaa Liedossa Aurajokeen laskeva Savijoki (valuma-alueen pinta-ala 130,50 km²), jonka uomaa pitkin Aurajokeen pumpattiin raakavettä Paimionjoesta.

Turun vedensaantia varten säännöstellystä Savojärvestä lähellä Kuhankuonon rajapaikkaa Kurjenrahkan kansallispuistossa Yläneellä saa alkunsa Järvijoki (valuma-alueen pinta-ala 110,02 km²), joka yhtyy Aurajokeen Auran kirkon lähellä.

Loimaan rajoilta alkaa Pöytyällä Aurajokeen laskeva Kaulajoki (valuma-alueen pinta-ala 109,33 km²).

Yläneen Pöytärahkalta saa alkunsa Pöytyän Raatikaisissa Aurajokeen yhtyvä Pöylijoki (valuma-alueen pinta-ala 53,20 km²).[11][12]

Muita pienempiä, vähintään 10 neliökilometrin valuma-alueen muodostavia Aurajokeen laskevia jokia tai ojia ovat Jaaninoja Turussa, Lausteenoja, Poikoja ja Rähälänoja eli Vuohenoja Liedossa, Lahnaoja ja Kuusirahanoja Aurassa, Pölhönjoki, Lääkinoja ja Sikaoja Pöytyällä sekä Jauhijoki Oripäässä.[13]

Vähäjokeen laskevia ojia Turussa ovat Topinoja ja Piipanoja.

Yli 50 hehtaarin järviä vesistöalueella on vain kaksi: 122 hehtaarin Savojärvi ja padottu Maarian allas, jonka pinta-ala on 74 hehtaaria.[6] Myös Halistenkosken yläpuolista padottua aluetta, Halisten allasta, pidetään toisinaan järvenä.[4]

Åbo akademin tutkijatohtori Stefan Norrgård on selvittänyt Aurajoen jäidenlähdön historiaa. Ajankohdat perustuvat vanhoihin merkintöihin, joita on etsitty lehdistä ja vanhoista muistiinpanoista, joissa on seurattu kevään etenemistä ja laivojen pääsyä joelta merelle. Muistiinpanoja on vuodesta 1749 alkaen, jolloin professori Johan Leche aloitti muistiinpanojen tekemisen jäiden eli Halisten ukkojen liikkeellelähdöstä. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt sarja, joka on maailmassa kolmas aiheesta tehty aikajana. Tornionjoesta on merkinnät vuodesta 1693 alkaen, ja se on sarjana alan ykkönen ja ilmastotutkjoiden ahkerasti käyttämä. Pidempi, mutta myös hiukan epävarmempi, on Väinäjoesta tehty tilasto, joka alkaa vuodesta 1530.[14][15]

Ennen vuotta 1880 Aurajoen jäät lähtivät joka kymmenes vuosi vasta toukokuussa. Sen jälkeen ei toukokuisia jäänlähtöjä ole ollut. Sadan vuoden aikana jäidenlähtö on aikaistunut 16 päivällä, ja vuosi 2008 oli ensimmäinen, jolloin joki ei jäätynyt ollenkaan umpeen.[14]

Aurajoen ylittää Turussa 11 siltaa[18] ja yksi lautta, Föri. Yläjuoksulta päin ne ovat järjestyksessä:

• Kuralan ponttonisilta (2013) – kevyen liikenteen, pituus 47 m ja leveys 3 m. Paikalla ennen kampiföri.[19]
• Halistensilta – uusi ja vanha. Vanha kevyen liikenteen käytössä.
• Rautatiesilta (1955) – junat ja kevyt liikenne.
• Tuomaansilta (1999) – pituus 110 m, leveys 22 m.[20][21]
• Tuomiokirkkosilta (1899, puusillasta rautasillaksi) – pituus 39,5 m, leveys 25,9 m.[22]
• Kirjastosilta (2013) – kevyen liikenteen, pituus 60 m, leveys 5 m.[23]
• Auransilta (1907, kiviarkullisesta puusillasta rautasillaksi) – pituus 47 m, leveys 12 m.
• Teatterisilta (1997) – kevyen liikenteen.
• Myllysilta (2011, vanha 1975 valmistunut silta purettiin 2010) – pituus 93 m, leveys 20,5 m.[24]
• Martinsilta (1940) – pituus 104 m, leveys 16,5 m.
• Föri (1904)

Turun ensimmäinen silta oli "Pennisilta", joka ylitti joen Vanhan Suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414 [25] ja tuhoutui Turun palossa vuonna 1827.[26]

Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta, joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Leikkimielisesti sanotaan, että föri kuljettaa ihmisiä Turusta Åboon ja takaisin. Nimi on turkulaisten väännös ruotsin kielen sanasta "färja" tai englannin kielen sanasta "ferry".[27]

Jakke Jokilautta Turun keskustassa.

1960-luvulle asti Turun jätevedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen joen laatu on parantunut ja sen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Vuonna 1997 aloitettu valaistusprojekti on luonut joelle erittäin keskieurooppalaisen ilmeen.

Aurajoen vartta pitkin kulkevat Turun keskustassa Läntinen Rantakatu ja Itäinen Rantakatu, jotka molemmat ulottuvat Tuomiokirkkosillalta tai sen läheisyydestä lähelle joen suuta. Läntinen Rantakatu on nykyään kävelykatu. Rantakaduilla järjestetään vuosittain useita tapahtumia: Saaristolais- ja silakkamarkkinat tuovat kaupunkiin tuulahduksen Turun saariston tunnelmaa. Vanhalla Suurtorilla järjestetään kesällä keskiaikaiset markkinat ja talvisin joulumarkkinat. Kulttuuria edustavat tapahtumat Down by the Laituri heinäkuussa sekä Taiteiden yö, iskelmäfestivaali Aurajoki virtaa ja Uuden musiikin festivaali elokuussa.

Syksyisin joessa järjestetään Suomen vanhin soutukilpailu, Aurasoudut, jossa Turun kaikkien ylioppilaskuntien joukkueet kisaavat keskenään. Keväisin järjestetään Turun Sanomien kortteliajot -polkupyöräkilpailu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Myös Paavo Nurmi Marathon juostaan osittain Läntisellä rantakadulla.

Aurajoen rantamilla voi nauttia virvokkeita nurmikolla, kahviloissa tai ravintolalaivoissa. Joen rannalla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kannet toimivat kesäterasseina.

Turun keskustan ja Turun linnan välissä on vanha Crichton-Vulcanin telakka-alue. Länsirannan puoli (Crichton) rakennettiin nykyiseen asuunsa 1990-luvulla suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Joitain telakka-ajan vanhoja rakennuksia on säästetty, muun muassa köysitehdas ja Forum Marinumin rakennus. Itäranta (Vulcan) on yhä osin teollisuuskäytössä. Sinne on jätetty muutama nostokurki muistoksi Aurajoen vuosisataisesta laivanrakennushistoriasta.

Näkymä Liedon Vanhalinnasta alas Aurajokilaaksoon.