Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala,[1] lyhyemmin Aunus (karjalaksi Anuksen Karjala, lyh. Anus; ven. Олонецкая Карелия, Olonetskaja Karelija) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella. Aunuksen Karjala oli niin kutsutun Itä-Karjalan eli Suomen entisen itärajan takaisen karjalaisten ja vepsäläisten asuttaman alueen eteläosa. Sen katsottiin käsittävän Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementin kolmen läntisen kihlakunnan alueet eli Aunuksen, Petroskoin ja Poventsan kihlakunnat.[2]
Aunuksen Karjalan pohjoispuolella sijaitseva Itä-Karjalan pohjoisosa, Vienan Karjala, kuului puolestaan Arkangelin kuvernementtiin.
Aunuksen Karjalan aluejako 1900-luvun alussa
Aunuksen Karjalaan luettiin Aunuksen kuvernementin länsiosan kihlakunnat, joihin kuuluivat seuraavan luettelon mukaiset kaupungit ja kunnat. Vuonna 1927 Neuvosto-Karjalassa kihlakuntien ja kuntien tilalle muodostettiin piirit ja kyläneuvostot.
Aunuksen kihlakunta
Kaupunki: Kunnat: |
Petroskoin kihlakunta
Kaupunki: Kunnat: |
Poventsan kihlakunta
Kaupunki: Kunnat: |
Lähteet
- Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 26. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. (suomeksi)
- Iso Tietosanakirja. Otava, 1931
Aiheesta muualla
- Aunuksen Ystävät Kainuu, Osastot, Pohjois-Suomi, Aluetoiminta, Suomi-Venäjä -seura
Vienan Karjala |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Aunuksen Karjala |
|