Aulis Aarnio

Aulis Arvi Aarnio (s. 14. toukokuuta 1937 Kymi [1]) on suomalainen oikeustieteilijä ja kirjailija. Hän on toiminut Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina vuosina 1970–1996, Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtajana vuosina 1991–2002 ja Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1974–1982.

Aulis Aarnio Tampereen kirjamessuilla 2010.

Vuosina 1983–1987 Aarnio toimi oikeus- ja yhteiskuntafilosofian maailmanjärjestön presidenttinä ja sen jälkeen vuodet 1988–1995 varapresidenttinä. Hän on Lundin ja Lapin yliopiston kunniatohtori. Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1975,[2] Venäjän tiedeakatemian täysjäsen, Academia Europæan jäsen vuodesta 1998,[3] Lundin Tiedeseuran ulkomainen kutsujäsen.

Aarnio on kansainvälisesti tunnettu oikeusteoreetikko. Hän on ollut vierailevana professorina muun muassa Buenos Airesin (1984), Lundin (1989), Minnesotan (1992), Cornellin (1993) ja Münsterin (1998) yliopistoissa sekä luennoinut kaikkiaan yli 50 yliopistossa eri maanosissa. Hän on osallistunut perustajajäsenenä kansainvälisesti tunnetun oikeusvertailuryhmän (Bielefelder Kreis) toimintaan vuodesta 1983. Aarnio on Lapin korkeakoulun perustajia ja sen väliaikaisen hallituksen varapuheenjohtaja.

Hän on perustanut ja päätoimittanut Oikeustiede-Jurisprudentia-aikakauskirjaa sekä Oikeus-lehteä ja ollut päätoimittajana Kluwerin sarjassa Law and Philosophy ja Duncker & Humblotin julkaisemassa aikakauskirjassa Associations.

Aarnio on julkaissut yli 40 teosta, sekä lainopillisia että kaunokirjallisia teoksia. Vuonna 1987 ilmestynyt The Rational as Reasonable: A Treatise on Legal Justification on yksi hänen pääteoksistaan ja muodostunut kansainvälisesti tunnetuimmaksi. Teos julkaistiin myös ranskaksi ja espanjaksi ja se saavutti nopeasti merkittävän aseman juristien koulutuksessa. Klassikon aseman saavuttaneesta teoksesta julkaistaan 2015 uusintapainos. Aarnio ei ole julkaissut siitä suomenkielistä laitosta, mutta hänen vuonna 2006 ilmestynyt teoksensa Tulkinnan taito käsittelee samaa tematiikkaa.

Vuonna 2000 Aarnio oli perustamassa Tampere Klubia. Se oli kansainvälinen keskustelufoorumi, jossa pohdittiin demokratian tilaa ja tulevaisuutta. Klubi toimi vuosina 2002–2017, ja hän toimi pääsihteerinä koko sen toiminta-ajan. [4]

Vuonna 2003 Aarnio kirjoitti kirjailija Jaakko Syrjän elämästä ja kirjailijantyöstä teoksen Surullinen humoristi – keskusteluja Jaakko Syrjän kanssa. Teos sisältää Syrjän henkilöhistoriaa ja hänen muistelmiaan erityisesti Pirkanmaalla vaikuttaneista kirjailijoista. Aarnio on myös kirjoittanut useita kotiseudun historiaa käsitteleviä näytelmiä, joita kangasalalainen Ramppi-teatteri on esittänyt. Helmikuussa 2009 ilmestyi Aarnion omaelämäkerta Vastahankaan. Aarnion uusin kaunokirjallinen julkaisu on vuonna 2019 ilmestynyt Väsynyt vaeltaja.

Aulis Aarnio on myös aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuja. Häneltä on julkaistu yli 300 lehtikirjoitusta ja kolumnia Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Kansan lehdessä, Suomen Kuvalehdessä ja Kanavassa.

Suomen Lakimiesliitto on myöntänyt hänelle K. J. Ståhlberg -mitalin. [5]

Perhe

Aarnion vanhemmat olivat räätäli Arvi Valdemar Aarnio ja Aune Helena Lehtinen. Aarnio on ollut kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso (1960–1981) oli erikoissairaanhoitaja Marja-Liisa Vähänen (s. 1939) ja toinen (1983–2000) lehtori Aira Marjatta Liimatainen (aiemmin Kilpi, s. 1946). Ensimmäisestä liitosta on kaksi lasta. [6]

Teoksia
  • Mitä lainoppi on?. Forum-oikeustiede. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4310-X.
  • Oikeussäännösten tulkinnasta: Tutkimus lainopillisen perustelun rationaalisuudesta ja hyväksyttävyydestä. Helsinki: Juridica, 1982. ISBN 978-951-9-56791-4.
  • Laintulkinnan teoria: Yleisen oikeustieteen oppikirja. WSOY kurssikirjat. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-0-15493-8.
  • Kostian pappi. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-18157-7.
  • Kettu ja leijona. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 978-951-0-20572-3.
  • Johannes Richterin erehdys. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 978-951-0-23212-5.
  • Münsterin kirjuri. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 978-951-0-26240-5.
  • Surullinen humoristi – keskusteluja Jaakko Syrjän kanssa. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 978-951-0-28230-4.
  • Tulkinnan taito: Ajatuksia oikeudesta, oikeustieteestä ja yhteiskunnasta. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32116-8.
  • Taivaanrannan maalari – veijaritarina. Tampere: Pilot-kustannus, 2007. ISBN 978-952-4-64558-4.
  • Vastahankaan – räätälinpojasta professoriksi. Helsinki: Siltala, 2009. ISBN 978-952-234-006-1.
  • Lain ja oikeuden tähden: Tampereen raastuvan- ja käräjäoikeus 1830–2010. Tampere: Tampere-Seura, 2012. ISBN 978-951-53-3445-9.
  • Herra Himmelsraumin päiväkirja. Helsinki: Paasilinna, 2013. ISBN 978-952-5856-58-3.
  • & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus I: Perintöoikeus. 6. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2016. ISBN 978-952-14-2554-7.
  • & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus II: Testamenttioikeus. 5. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2015. ISBN 978-952-14-2551-6.
  • Väsynyt vaeltaja. Warelia, 2019. ISBN 978-952-5940-53-4.

Lähteet
  • Suomi-Fakta. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 978-951-0-27147-6.
  • Suomalaisia kirjailijoita. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 978-951-1-19094-3.

Viitteet
  1. Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2009, s. 46–47. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 10.3.2020.
  3. List all members by country (Aulis Aarnio) Academia Europaea – the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)
  4. Mörttinen, Martti: Jopa Nobel-voittaja kehui: Näin syntyi 17 vuotta sitten Tampere Klubi – nyt toiminta loppuu 8.2.2017. Aamulehti. Arkistoitu 23.2.2017. Viitattu 10.3.2020.
  5. Heikki Halila, Suomen laki (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Pekka Timonen: Aarnio, Aulis (1937–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.8.2015. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.3.2020.

    Aiheesta muualla
    • Autio, Veli-Matti: Suomen professorit. Finlands professorer, s. 2–3. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7.
    • Koski, Tapio: Kotiseutuihminen – maailmankansalainen: Aulis Aarnion haastattelu. Niin & Näin, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Laaja verkkoversio ja haastattelun äänite. Haastattelun ajankohta 23.4.2007.
    • Aulis Aarnion kotisivu
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.