Aukkoliitos

Aukkoliitos muodostuu kuuden konneksiinimolekyylin muodostamasta kanavasta, joka liittyy viereisen solun vastaavaan rakenteeseen kudosnesteessä. Näitä kanavia on yhden aukkoliitoksen alueella satoja ja ne voivat olla joko kiinni tai auki riippuen solunsisäisesta kalsiumionipitoisuudesta. Aukkoliitos toimii kudoksen aineenvaihdunnan tasaajana ja sen kautta voivat kulkea myös solunsisäiset välittäjäaineet. Aukkoliitoksen kohdalla vierekkäisten solukalvojen välinen tila on noin 2–3 nm.

a) aukkoliitos kiinni, b) aukkoliitos auki, c) konneksoni, d) konneksiini, e) vierekkäisten solujen solukalvot, g) solukalvojen väliin jäävä tila (2–4 nm), h) hydrofiilinen kanava.

Aukkoliitoksilla on suurin merkitys sikiönkehityksessä ravintoaineiden liikkuvuuden takia. Myöhemmin useimmista solukalvoista aukkoliitokset häviävät. Sydänlihaskudoksessa ja sileälihaskudoksessa aukkoliitokset kuitenkin säilyvät, koska niillä on suuri merkitys sähköisten impulssien kulkemisessa. Kasvisoluista löytyy aukkoliitosta muistuttava rakenne, plasmodesmi.