Augusta Ohlsson

Oy Carl Knief Ab:n historia alkoi Ludvig Kniefin vuonna 1862 Helsinkiin perustamasta makkaratehtaasta. Ludvigin poika Carl Knief sai isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1885 yhtiön haltuunsa, ja siirsi tehtaan uusiin tiloihin Helsingin Tehtaankadulle. Vuonna 1913 Carl Knief myi tehtaan yhtiössä työskennelleelle nuorelle parille: suolamestarina toimineelle ruotsalaiselle Carl Ohlssonille ja hänen kihlatulleen Augusta Ohlssonille, joka oli ollut vuodesta 1901 myyjänä ja myöhemmin myymälänhoitajana yhtiön myymälässä. Heidän lisäkseen osaomistajaksi tuli Carl Kniefin serkku Oscar Müller. Pian yrityskaupan jälkeen Knief kuoli. Makkaratehdas ja yrityksen lihatuotteiden myyntiliikkeet jatkoivat omistajanvaihdoksesta huolimatta toimintaansa keskeytyksettä. Müller luopui osuudestaan vuonna 1919, joten yhtiö jäi Ohlssonien omistukseen.[1][2]

Carl Ohlson kuoli vuonna 1928, jonka myötä Augusta Ohlssonista tuli yhtiön ainoa omistaja ja samalla toimitusjohtaja. Yhtiö laajeni Ohlssonin johdolla merkittävästi. Uusi tehdas rakennutettiin Eiraan vuonna 1930 ja yritys muutettiin toiminimestä osakeyhtiöksi vuonna 1951. Vuonna 1954 yhtiön liikevaihto oli 500 miljoonaa markkaa ja työntekijöitä yrityksessä oli yli sata. Yritystoiminnan ohella Ohlsson oli aktiivinen yhdistystoimija. Hän oli perustamassa Helsingin yrittäjänaisten yhdistystä ja toimi sen hallituksessa. Lisäksi hän toimi Lihateollisuusyhdistyksessä, Helsingin Lihakauppiasyhdistyksessä sekä Liike- ja Virkanaisten liitossa, joista jälkimmäinen valitsi hänet vuoden naiseksi vuonna 1957.[1][3]

Ohlssonin kuoltua vuonna 1967 Oy Carl Knief Ab jatkoi toimintaansa ja yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Kerppo Kankaanranta. Vuoteen 1971 mennessä yritystoiminta oli käynyt selvästi pienimuotoisemmaksi vuotuisen liikevaihdon ollessa reilut kahdeksan miljoonaa markkaa. Yritys päätyi konkurssiin vuonna 1978.[1]